Nojatuolifilosofin narinaa Sattumasta, välttämättömyydestä ja politiikasta

Ohisalo ja leipäjonot

"Se oli täysin äänetön jono, pitkäksi venynyttä hiljaisuutta tavaratalojen välissä." (Riku Korhonen, Leipäjono, 2013)

Maria Ohisalon väitöskirja Murusia hyvinvointivaltion pohjalla (2017) alkaa poiminnalla Riku Korhosen novellista "Leipäjono". Virke kuvaa hyvin sitä, kuinka jokin niinkin näkyvä kuin satojen metrien pituinen jono on niin äänetön, kuinka jonottajien ääni harvoin kuuluu yksittäisiä haastatteluja pitemmälle. Pitkäksi venynyt hiljaisuus tavaratalojen välissa kuvaa yltäkylläisyyden aikaa, jossa kaupallisen toiminnan tila valtaa yhä enemmän alaa kaupungeissa ja jossa erottaudutaan kulutusvalinnoilla. Kaiken tavarapaljouden ja markkinameiningin välissä kiemurtelee köyhyyden hiljaisuus.

Sain joululahjaksi Ville Lähteen ja Johanna Vehkoon toimittamaan kirjan Jakautuuko Suomi? Siihen sisältyy monia kiinnostavia esseitä. Yksi parhaista on Maria Ohisalon "Hiljaisuutta tavaratalojen välissä", joka avaa Itä-Suomen yliopiston Kaksi Suomea - kasvaako eriarvoisuus? -hanketta, jossa selvitettiin miltä köyhyys näyttää objektiivisesti tarkastellen ja miltä se tuntuu subjektiivisesti koettuna. Kaksi Suomea tutki myös sitä, miltä erilaiset arjen todellisuudet ja eriarvoisuus vuoden 2016 Suomessa näyttävät valokuvan kautta.

Leipäjono on monella tapaa huono-osaisuuden ja hyvinvointivaltion epäonnistumisen symboli. Se ei kuitenkaan ole suoraan köyhyyden mittari. Ruoka-apuilmiön taustalla on ruoanjakelutoiminnn arkipäiväistyminen ja vakiintuminen sosiaalisena käytäntönä, jota myös rahoitetaan yhä enemmän julkisin varoin esimerkiksi kuntien avustuksina järjestöille. Osalle ruoka-apuun turvautuminen täydentää viikottaista budjettia ja on mahdollisesti tehnyt niin jo vuosikausia. Hätäavusta on tullut pitkäkestoista apua. Sama trendi näkyy laajemmin siinä, että ensisijaisiksi tarkoitetut sosiaaliturvaetuudet eivät riitä säälliseen elämään, ja yhä useampi turvautuu viimesijaiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen pitkiäkin aikoja.

Nälkä on yksi aikamme ruokatrendeistä. Yhteisvastuukeräyksen keräysvaroista 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon ja 40 prosenttia jää kotimaahan: kirkon diakoniarahaston ja seurakuntien diakoniatyön kautta pystytään antamaan nopeaa hätäapua vaikeuksissa oleville ihmisille. Niin muodikasta kuin kirkon parjaaminen onkin, se tekee paljon hyvää.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ehkä Vihreät voisivat vaatia, että jatkossa leipäjonoissa jaetaan ainoastaan vegaanista ruokaa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Voithan sinä sitä vaatia, jos asia on sinulle niin tärkeä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ruokajonoissa jaetaan enimmäkseen kauppojen hävikkiruokaa. Se kuvastaa kauppojen tuoreruoan tarjontaa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Oho, jo kolmas kommentti on tolkullinen. Puheenvuoro ei olekaan kokonaan menetetty.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Köyhissä maissa ei ole leipäjonoja.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Siellä ne ovat hyväntekeväisyysjärjestöjen harteilla. Vain nälänhädässä köyhemmät valtiot tulevat järjestöjen tueksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Toki leipäjonoja oli aikoinaan myös Neuvostoliitossa, joka oli rikas valtio.

Nuo jonot kylläkin kiemurtelivat kauppojen ovilta korttelikaupalla pitkin katuja. Ja jonottajille oli ruplat kukkarossa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ennen oli köyhäinapu, irtolaislaki, työsiirtolat jne. Sitten hyvinvointivaltiossa ennakoivalla, monialaisella, kattavalla jne sosiaalipolitiikalla piti huolehtia siitä, että hyvinvointi ja ihmisten tasavertaisuus paranee ja kuin siinä sivussa, seurannaisvaikutuksena, vanhan yhteiskunnan reliktinä köyhyys häviää. Viisikymmentä vuotta ei ole riittänyt. Nyt on erillisiä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisia ohjelmia ja strategioita.

Viinahan tätä edistymistä eniten kampittaa. 10% populasta kippaa 90% alkoholista. Ei se voi olla näkymättä.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

Aika vähälle on jäänyt Ohisalon väitöskirjan tutkimustulosten tarkastelu, tai laajemmin keskustelu siitä, millaista uutta tietoa väitöskirja sisältää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Suomessa valmistuu vuosittain noin 1400 tohtoria, joten väitöskirjoja lienee samanmoinen määrä. Paljonko julkisuudessa on niistä keskustelua?

Tutkimustuolkset on tarkasteltu oppilaitoksen ja ohjaajien taholta. Lisäksi on pidetty väitöstilaisuus.

Komppaat Vireniä näemmä ja esität epäilyksen siitä, etteikö tutkimus toisi uutta. Kertokaa sitten missä aiheita on tutkimuksen ja väitöksen tasoisesti käsitelty aiemmin. Se että jollakin on tunne tai on lukenut, että leipäjonoissa on jonkun kaltaisia ihmisiä tms EI tarkoita asiaa tutkitun akateemisella tasolla.

Eli lukaisehan väitöskirja ja esitä sitä aiemmin tehdyt ttutkimukset, jotta herättämälläsi epäilyksellä olisi edes jotain pohjaa. Teksti sentään vaikuttaa olevan omaa tai sitten lainaukset ovat selkeästi osoitettu, mikä ei päde joihinkin tekijöihin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ohisalo on ministeri, joten hänen tuotoksiinsa kohdistuu ihan luonnollisesti suurempi mielenkiinto kuin "tavisten" väikkäreihin.

Se on sitten ihan eri asia, kuinka relevanttia tai asiallista keskustelu hänen väitöskirjansa kontribuutiosta on. Ilkeästi sanottuna niistä vuosittaisesta 1400 väitöskirjasta melkoisesta osasta saa hakemalla hakea todellista kontribuutiota, jos oikein puhdasoppisia ollaan.

"Teksti sentään vaikuttaa olevan omaa tai sitten lainaukset ovat selkeästi osoitettu, mikä ei päde joihinkin tekijöihin."

Oliko joku tietty väikkäri mielessä? Vai oliko ajatuksena ruinuttaa whatabout-hengessä jonkun gradutekeleestä? Jonnin aikaa niitä ohjanneena uskaltaisin väittää, että plagiaatintunnistusjärjestelmiä edeltävältä ajalta löytyisi pengottaessa 100% varmuudella paljon muutakin vekkulia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

Ehkäpä oli tarpeeton viittaus tuo lainaaminen, mutta se on tullut esille mm Virenin esille tuomana. Ei siitä enempää.

Aika erikoisesti esittät etteikö melkoisessa osassa väitöskirjoja olisi todellista kontribuutiota. Ihmettelen suuresti, millä kattavuudella olet eri alojen väikkäreihin tutustunut päätyessäsi moiseen päätelmään?

Ohisalo väitteli 2017. Toki kiinnostus on suurempaa nyt hänen väitöskirjaansa, mutta aika erikoisia väitteitä ja epäilyksiä saa lukea lukuisilta poliittisilta tahoilta, jotka tuskin ovat sitä edes lukeneet saati sitten perillä erilaista väitöskirjoista eri aloilta. Monet näistä tuskin ovat lukeneet eläissään kokonaista väitöskirjaa, mutta vankkoja kantoja tuntuu olevan asiasta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #11

Jotenkin väitöskirjoista puhuttaessa unohtuu, että nekin ovat lopulta "vain" opinnäytetöitä. Toki rima on korkeammalla kuin alemmissa töissä, mutta siltikin.

En toki ole kovin kattavasti niihin vuosittaisiin 1400 väikkäriin tutustunut, mutta uskaltaisin väittää että harvempi niistä on sellaisia, joiden tuloksiin (tai niistä kirjoitettujen artikkelien tuloksiin) laajemmin viitattaisiin. Se lienee jonkinlainen evidenssi sille, että niiden kontribuutio on lähinnä inkrementaalinen.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

#9: En komppaa tässä ketään, vaan totesin vain sen, että Ohisalon väitöskirjan tutkimustuloksista on käyty verrattain vähän keskustelua.

Kun tällä palstalla on aina porukkaa, joilla on vahvaa asiantuntemusta monella alueella, niin nostin vain asian esille. Ehkä joku pystyy muutamalla lauseella, yleisellä tasolla tiivistetysti kertomaan mitä uutta tietoa Ohisalon väitöskirjassa on.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #12

Ohisalon väitöskirja on tarkastettu hänen omassa tiedekunnassaan. Silloin siinä on oletettavasti ollut riittävä kontribuutio tieteenalan kannalta katsottuna. Joten tiedekunnalla ei liene erillistä tarvetta ryhtyä kertomaan, mitä uutta tietoa väitöskirjassa erityisesti on.
Huhtasaaren gradun puutteet tulivat esiin siinä, että hänen nykyiset kirjoituksensakin olivat enemmän lainausta kuin omaa ajattelua. Siitä sitten yksi henkilö kiinnostui ja käytti henkilökohtaisesti aikaansa asian kaiveluun. Joten jokainen voi vapaasti ryhtyä kaivelemaan Ohisalon väitöskirjaa ja esittää sieltä löytyviä puutteita. Tosin aika fakiiri joutuu olemaan, jos alaa tuntematta pystyy vakuuttavasti esittämään, että väitöskirjassa ei ole mitään sellaista, joka oikeuttaisi väitöskirjan hyväksymisen. Eihän Virenkään taloustieteilijänä kyennyt esittämään muuta kuin epäilyksiä.
Joten kenttä on vapaa Ohisalon väitöksen kaatamiselle näin jälkikäteen. Luvassa on mainetta ja kunniaa sille, joka sen tekee yhtä vakuuttavasti kuin Huhtasaaren gradu nollattiin.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #14

#14: Pitkästi sinäkin jaksoit kirjoittaa omia mielipiteitäsi. Ei silti vieläkään vastausta kysymykseen, eli mitä uutta tietoa Ohisalon väitöskirja sisältää.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #16

Onhan se uutta tutkimustietoa kun kerran on ensimmäinen laajempi tutkimus ruokajonoista.
Jos joku tekisi tutkimuksen Puheenvuoron keskusteluista se olisi uutta tietoa esim niille jotka eivät täällä keskustele eivätkä seuraa näitä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #16

Eiköhän se lukemalla selviä.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #20

Näköjään ei ole ainakaan sinulle selvinnyt, kun et osaa vastata kysymykseen. Näin siitäkin huolimatta, että tässä blogissa lainaat tekstiä väitöskirjasta.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #21

Ei minun asiantuntemukseni riitä tuohon kysymykseen vastaamiseen. Mutta odotan mielenkiinnolla josko sinäkin saisit aiheesta jonkin jutun aikaan.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #22

Joo ymmärrän, eipä tuo haittaa. Ehkä tämäkin arvoitus vielä joskus ratkeaa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #23

Ehkä sinäkin joskus kirjoitat jotain omaa etkä vain trollaa muiden blogeissa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #23

Kovasti se näyttää Matti Vireniäkin vaivaavan, hän on jo kahteen kertaan kysynyt sitä samaa kuin sinä, hiukan monisanaisemmin vain, eikä puheenvuoron parviäly kykene häntä auttamaan. Ehkä hänen pitäisi kysyä joltakulta joka tietää asiasta jotain. Vaikkapa Ohisalolta.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #32

Ihmeellistä se silti on, ettei kenelläkään ole asiasta tietoa, tai jos on niin ei ole missään tullut esille.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #34

Minulla oli kyllä jokin asia päässä, enhän minä tätä puheenvuoroa muuten olisi kirjoittanutkaan. Olen kyllä huomannut etkä jotkut kirjoittavat vaikka ei asiaa olisikaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #16

Ei minulla ole pätevyyttä siihen. Mutta epäilen, että sama pätee useimpiin täällä.
En viitsi edes ajatella ryhtyväni ruotimaan hänen väitöskirjaansa puoleen tai toiseen. Ei se näytä kovin hyvin onnistuvan heiltäkään, joilla ilmeisesti on motivaatio kohdallaan hänen parjaamisekseen. Aina ei voi voittaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #29

Sama varmasti pätee useimpiin, ellei kaikkiin täällä. Jotta väitöskirjaa voisi aidosti arvioida pitäisi tutustua tutkimusalaan, sen metodeihin, sen vallitseviin näkemyksiin ja siihen mitä ko. alalta on viime vuosina tehty. Veikkaan, että useimmille meistä riittäisi muun toimintamme ohella vuoden tai kahden tutustuminen aiheeseen (jos oletetaan, että pelkät perusopinnot tai edes vajaat aineopinnot riittävät yleiskuvaksi aineesta) jotta kommenttimme olisivat ehdes kohtalaisen kohdallaan. Harva meistä kuitenkaan viitsii panostaa moisella tavalla yksittäiseen aiheeseen jotta voisimme kommentoida vuodenvanhaan blogikeskusteluun opintojen ja muun alaan tutustumisen jälkeen.

Tämä muuten koskee myös asiasta kirjoittelevaa taloustieteilijää, jolla taustansa ansiosta tarvittava tutustumisjakso toki saattaisi olla ehkä puolet siitä mitä meillä muilla on.

Ok, näihin pinnallisiin kommentteihin riittää vähäisempikin, mutta oikeasti pitää hahmottaa se, että on hirveän helppoa kyseenalaistaa asia josta ei juuri mitään tiedä, mutta se ei tarkoita, että kyseenalaistaminen perustuisi asian ymmärtämiseen.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #12

Siis esität hieman verhoiltua kritiikkiä Matti Vireniä kohtaan.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #15

Ehkä sen järjenjuoksu menee näin:

1) Huhtasaari on bimbo blondi.

2) Ohisalo on blondi, senkin täytyy siis olla bimbo.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Niin muodikasta kuin kirkon parjaaminen onkin, se tekee paljon hyvää."

On hyvä, että kirkko tekee hyvää. Mutta kolkuttaakohan kirkon omaatuntoa, kun se jakaa armopaloja köyhille? Kirkon lähetystyö on levittänyt eriarvoistumisen maailmanlaajuiseksi omalla herra- ja alaminen -sanomallaan.

Yksityisomistus ei ole luonnonmukainen järjestys.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Luonnonmukaisuus ei ole argumentti. Kaikki on luonnonmukaista. Jos joku kykenisi fotosynteesiin tai juoksemaan valoa nopeammin, se olisi luonnonvastaista.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Uskovat väittävät, että Jumalalle kaikki on mahdollista.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

#18

Tulisi kai olla luonnlakien mukainen. Tai siis niin olin kirjoittavinani.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #26

No, nimenomaan luonnonlakeja ei voi rikkoa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kirkon osaltakin tuo on kiinni henkilöistä. Toisilta onnistuu inhimillisten päätösten tekeminen kuin itsestään, toisilta ei.
Tuossa juuri muutama päivä sitten oli juttu, miten (Vantaan) Ilolassa seurakunta luovutti tilat lasten puistoruokailun järjestämiseksi. Ilmeisesti asia, joka vaati vain hieman järjestelykykyä ja oman järjen käyttöä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Joo, nythän on kovasti tapetilla tuo Pride-viikko ja eräs tekopyhä kansanedustaja on nostanut siitä kauhean mölyn. Luojan kiitos hän ei kuitenkaan ole se ainoa ääni mikä kirkon sisältä kuuluu, sieltäkin kuuluu myös järjen ääni. Arvostan kovasti esim. Eleniusta, edesmennytttä teologia. Hänelle oli itsestään selvää, että pelastus ei ole kiinni siitä, rakastaako samaa vai vastakkaista sukupuolta. Ihminen pelastuu yksin armosta, ei omien tekojensa kautta.

”Armon ja pelastuksen asiassa ihminen on täydellisesti riippuvainen Jumalasta, ulkopuolisesta auttajasta ja armopaloista, samalla tavalla kuin köyhän kerjäläisen henki ja elämä on koko ajan riippuvainen ulkopuolisten suopeudesta ja armeliaisuudesta”, hän kiteyttää teoksessaan Vakavin kasvoin iloisin mielin.

http://mikalamminp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277469...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

En ole Ohisalon väitöskirjaa lukenut, mutta Ohisalo olisi voinut lopuksi todeta, että useimmat ruokajonossa seisovat "köyhät" eivät ymmärrä millaisessa paratiisissa he nyt saavat elää ja jonottaa verrattuna meidän 40 luvulla sodanjälkeisten suurten ikäluokkien köyhyys kaupungeissa oli !

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

En ole lukenut Tuntematonta sotilasta, mutta minusta se olisi voinut loppua näihin sanoihin: Ja niin he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ei tarvitse olla sosiologi eikä ekonomisti ymmärtääkseen, mistä oikeasti on kyse tässä eräiden tahojen myllyttämässä ”keskustelussa” Maria Ohisalon väitöskirjasta: Käppäukkeleita ahristaa, koska nyt on noussut heidän savijalkaisen identiteettinsä kannalta ihan liikaa ja vääränlaisia naisia merkittäviin asemiin.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Näin se taitaa tosiaan olla. Olen kuitenkin yrittänyt ajatella positiivisesti: että kaikilla kommentoijilla on jokin asia päässä. Toiveajatteluahan se toki joidenkin känisijöitten kohdalla on.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Näin muuten juuri twitterissä että Ohisalo on myös tehnyt pitkän työuran Y-säätiössä joka on ollut iso toimija kun Suomessa köyhyyttä vastaan on onnistuttu taistelemaan asunnottomuutta poistamalla.
Käppäukot ovat sen puolella että köyhyyttä on liian vähän.

Käyttäjän TiinaLaine1 kuva
Tiina Laine

Keskustelussa viitattiin seurakunnan tekemään hyvään. Tutkailin kirkon toimintatilastoja tältä 2019 vuodelta tammi-kesäkuu, jotka on saatavissa evl.fi sivuilta. Diakoniatyö kohdentuu periaatteidensa mukaisesti erityistä apua tarvitseviin. Diakoniatyöntekijöitä on noin 1200 ja he tekevät luetellun lisäksi toki muutakin, mutta tässä lukuja: 187 322 kohdattua henkilöä, joista työelämän ulkopuolella 138 690, avustuksia annettu seurakunnan varoista
2 736 781€, jonka lisäksi välitetty muuta apua mm ruokaa,järjestetty ruokailuja, jaettu muiden lahjoituksia. Apu kohdistunut elämän kriiseihin
22 725 kertaa, terveyteen ja sairauteen liittyviin kysymyksiin 65 496 kertaa ja taloudellista neuvontaa /apua annettu 90 702 henkilölle. Voinee kai todeta voluumin olevan yhteiskunnankin kannalta merkittävää. Lisäksi pelkästään retkiä ja leirejä järjestettiin yksin 2019 toukokuussa 545kpl, joilla on merkitys ihmisten yksinäisyyden vähenemisen kannalta. Kirkkoa voidaan syyttää monesta, mutta sen olemukseen kuuluu ihmisten auttaminen ja yhteisöjen tukeminen, joka toteutetaan vielä eettisesti ammattilaisten voimin.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Juuri näin. Joskus tuntuu siltä että kirkko on humanismin viimeinen linnake maassamme.

Toimituksen poiminnat