Järjen ääni kirkossa

Kirkon sisällä on monia ääniä, ja järjen ääni kuuluu useimmiten körttien suunnalta. Erityisesti Kotimaa-lehden päätoimittajana työskennellyttä teologi Jaakko Eleniusta  (4. elokuuta 1939 Ylihärmä – 14. kesäkuuta 2010 Helsinki) arvostan.

Turun kristillisellä opistolla järjestettiin teologina ja lehtimiehenä tunnetun Jaakko Eleniuksen elämää ja ajattelua käsittelevä seminaari lauantaina 23.3.2019. Seminaari järjestivät Herättäjä-yhdistys, Kotimaa-lehti ja Turun kristillinen opisto.

Jaakko Eleniuksen teologista ajattelua avasi piispa Eero Huovinen, joka korosti Jaakon kykyä rauhantekijänä evankelisten ja körttien välillä. ”Eiköhän kaikki selviä, kun otetaan yhdessä kunnon kännit”, Elenius oli lohkaissut.

Jaakko Elenius halusi, että papit enemmän ja systemaattisemmin pohtisivat uskon ydinkysymyksiä. Hän kirjoitti paljon myös sosiaalipolitiikasta, mutta vierasti politiikan ja uskonnon sotkemista toisiinsa. ”Arkisia asioita ei pidä jeesustelemalla hoitaa. Meillä Suomessa ei rauhanasioissa tarvita Pyhää Henkeä, kun meillä Urho Kekkonen hoitaa ne”, Huovinen kertoi Eleniuksen tokaisseen.

”Rukoile ja tee työtä”, oli Eleniuksen ohjenuora.  Saarnamiehenä hän oli toisinaan melko hurja. Erään saarnansa hän aloitti kertomalla, kuinka pojat olivat heittäneet sängyssä sammuneena ölisseen isännän päälle sian suolet. Herättyään tämä oli päättänyt ryhtyä raittiiksi ja pojat kysyivät mistäs moinen. Isäntä oli kertonut: ”Kun minä heräsin, huomasin että suolet oli valuneet sänkyyn. Mutta rukouksen voimalla ja harjanvarrella sain ne takaasin”.

Elenius tutki ahkerasti Tuomas Akvinolaista, ja hän oli syvällisesti perehtynyt etiikan ja dogmatiikan kysymyksiin. Hän toimi joitakin vuosia Pohjalaisen ja myöhemmin Kotimaan päätoimittajana. Pääkirjoituksissa kävi ilmi Eleniuksen laaja lukeneisuus sekä päättäväinen, luja ja varma ote niin uskon kuin yhteiskunnan asioihin. Hän oli täynnä rakkautta ja rohkeutta sekä ehdoton siinä näkemyksessään, että ihmisoikeudet piti toteuttaa. Itseensä hän ei koskaan suhtautunut liian vakavasti: ”Hengellinen elämäni oli kuin vanhan miehen suoli, aamulla se toimi ja illalla ei”, hän kuittasi.

Eniten palautetta hänelle tuli Israelia ja seksuaalivähemmistöjen asiaa käsittelevistä pääkirjoituksista. Hänelle oli itsestään selvää, että pelastus ei ole kiinni siitä, rakastaako samaa vai vastakkaista sukupuolta. Ihminen pelastuu yksin armosta, ei omien tekojensa kautta.

”Armon ja pelastuksen asiassa ihminen on täydellisesti riippuvainen Jumalasta, ulkopuolisesta auttajasta ja armopaloista, samalla tavalla kuin köyhän kerjäläisen henki ja elämä on koko ajan riippuvainen ulkopuolisten suopeudesta ja armeliaisuudesta”, hän kiteyttää teoksessaan Vakavin kasvoin iloisin mielin.

Hän otti rohkeasti ja suorasukaisesti kantaa myös naispappeuden puolesta. Hänen mukaansa sitä vastustivat vain huonosti koulutetut papit. Oulussa Eleniukselta oli kysytty, miten hän suhtautuisi piispana niihin pappeihin, jotka eivät suostu naispapin kanssa työskentelemään. ”Ne vierähän saunan taakse ja tapetahan”, kuului Eleniuksen vastaus.

(Kirjoitus perustuu Elenius-seminaaria käsitelleeseen juttuuni, joka julkaistiin toukokuussa 2019 Signaali-lehdessä.)

https://turunkristillinenopisto.fi/opisto/tutustu-meihin/signaali

MikaLamminp
Vihreät

Olen julkaissut teokset Talvimatka (runoja, Oppian 2022), Eila ja Ossi – Suomen kielen alkeisoppikirja (Gummerus 2010), Mies joka putosi jaloilleen (romaani, Oppian 2020) ja Siltoja – Opettajan koronapäiväkirja (Oppian 2021).

Kuvan otti Timo Jakonen (Turun Sanomat)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu