Nojatuolifilosofin narinaa Sattumasta, välttämättömyydestä ja politiikasta

Jalomielisyys ja inhimillinen suurpiirteisyys

Mitä ajattelen fundamentalisteista? Samaa kuin kirjailija Christer Kihlman: "Uskonnollisilta fundamentalisteilta puuttuu jalomielisyys ja inhimillinen suurpiirteisyys, riippumatta siitä, onko kysymys kristityistä, muslimeista tai juutalaisista, mikä on surullista, murheellista ja syvästi valitettavaa." Näin hän kirjoitti toistaiseksi viimeisessä monologissaan Vastaus on ei!

Fundamentalistit tekevät pahaa uskonnolle. Joka kerta kun Päivi Räsänen avaa suunsa televisiossa esitelläkseen ennakkoluulojensa koko laajuutta, reaktio on sama: Luojan tähden paetkaa! Ja tapahtuu niin, että uutisen kommenttiketjussa on pian joku eroakirkosta.fi -linkki, koska kuvitellaan että Räsänen edustaa kaikkia kristitittyjä. Näin hullusti asiat eivät oikeasti sentään ole.

Kirkon piirissä on ollut ja yhä on paljon fiksujakin ajattelijoita. Eivät kaikki ateistit ole viisaita eivätkä kaikki kristityt tyhmiä. Maailma ei ole mustavalkoinen eikä valmis.

Poliittinen voima ateismi lakkasi olemasta kun Neuvostoliitto hajosi. Uskonto se ei ole koskaan ollut, vaikka jotkut fundamentalistikristityt sellaista väittävätkin. Se on vain yksi apriorinen kannanotto kysymykseen joka on viime kädessä ratkaisematon: onko jumal(i)a olemassa? Panteistit näkevät jumaluutta kaikkialla, monoteististen uskontojen (kuten juutalaisuus ja sen nuoremmat veljet kristinusko ja islam) mukaan on vain yksi Jumala, polyteistisissä uskonnoissa kuten hindulaisuudessa jumalia on paljon, ja löytyypä maailmasta yksi ateistinenkin uskonto, buddhalaisuus.

Muuten olen sitä mieltä, että uskonnonopetuksen voisi ihan hyvin vaihtaa vaikkapa elämänkatsomustietoon. Lapset tarvitsevat oikeaa ja tasapuolista tietoa kaikista uskonnoista. Peruskoulun liian vähiä resursseja ei tulisi haaskata marginaalisten ryhmien tunnustukselliseen uskonnonopetukseen. Edes päteviä islamin opettajia ei Suomessa ole tarpeeksi, ja aina ei päteväkään kelpaa, kun vanhemmat rupeavat leikkimään asiantuntijoita.

Muistan eräänkin opiskelukaverini joskus lausahtaneen, että "ateismikin on uskonto". Väite on yhtä hassu kuin jos sanoisi panteismiä, polyteismiä tai monoteismiä uskonnoiksi. Voisihan se tietysti ekumenian kannalta olla hyvä jos kaikki mieltäisivät juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin monoteismin lahkoiksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

En nyt ihan heti osaa kertoa missä mielenhäiriössä olen, mutta jokin ääni sanoo sisälläni että olen Lamminpään kanssa samaa mieltä.
Voin tosin olla ymmärtänyt blogin väärin, joka selittäisi tunteen. :)

En vaihtaisi uskontotuntien nimeä, mutta sisältöä vaihtaisin.
Uskonnot ovat maailmalla niin suuri vaikuttaja, ettei niitä voi sivuuttaa koulutuksessa....jo yleissivistyksen vuoksi.
Uskonto on uskontoa ei elämänkatsomustietoa.
Sillä ei ole merkitystä kuka uskoo mihinkin vai uskooko mihinkään.

Mutta se mihin sitten vaihtaisin sen opetuksen sisällön.

Uskontotunneilla tulisi käydä läpi eri uskontojen sisältöä ja historiaa tasapuolisesti ottamatta kantaa mikä olisi ns. parempaa lajia sekä olla keskittymättä mihinkään uskontoon toista enemmän.
Ajatus olisi, että koulusta pääsevällä olisi mahdollisimman selkeä kuva siitä mitä mikäkin uskonto edustaa ja mihin se edustus perustuu ja mikä on sen uskonnon historiallinen tausta.
Toisinsanoen sivistää ihmisiä eri uskonnoista ja niiden historiasta.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kiva huomata että täällä on muitakin, jotka katsovat mitä kirjoitetaan, eikä sitä kuka kirjoittaa.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

#8
Kunpa tämä oikeasti ymmärrettäisi keskustelupalstoilla... ihan kaikille yleisesti.

Älä katso kuka kirjoittaa vaan mitä kirjoittaa ja ajattele tekstiä kuin et olisi koskaan tavannut kirjoittajaa aikaisemmin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Lapset tarvitsevat oikeaa ja tasapuolista tietoa kaikista uskonnoista. Peruskoulun liian vähiä resursseja ei tulisi haaskata marginaalisten ryhmien tunnustukselliseen uskonnonopetukseen."

Morgan Freeman; Monet jumalat oli kyllä todella hyvä sarja vastaamaan tähän kysymykseen, mutta vain jos on valmis kuulemaan eri uskontojen sisällöstä jo opetuksesta yleissivistävästi. Nykyään monet kun saavat uskonnoista syyhyn, ihottuman, kireän vanteen ja herneitä nenään riippumatta siihen käsitelläänkö niitä tunnustuksellisesti vai tunnuksettomasti. Helpointa tuntuu olla puhumatta ja keskustelematta uskonnoista ollenkaan mikä taas toisaalta olisi kaikista se kaikkein huonoinvaihtoehto. Herkkänahkaiset ihmiset vain triggeröityvät niin herkästi tänäpäivänä ihan pikkuasioistakin.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Näinhän se tahtoo olla. Uskonto, maahanmuutto ja seksuaalivähemmistöt ovat aihealuieta joista on lähes mahdotonta keskustella asiallisesti. Mutta juuri mahdotonta kannattaa yrittää.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Unohdit ilmastonmuutoksen.

Jännästi keskustelun tekee vaikeaksi se kun on porukkaa jotka kuvittelevat harhoissaan maailman olevan 6000v ikäinen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #12

Mitä minä olen huomannun niin harhaisimmat uskovaiset pitävät ilmastonmuutosta, kriisejä, taantumaa ja sotia vain merkkinä maailmanlopusta tai siitä että se on aivan lähellä. Mutta vaikeaksihan se kyllä tekee.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #13

No, mitä sotiin ja muihin kriiseihin tulee niin siltä osin maailmanloppu on kyllä peruttu. Syyrian sota on toki ikävä juttu mutta se on silti vain paikallinen konflikti verrattuna sadan vuoden takaisiin sotiin. Rikollisuus vähenee, taudit voitetaan, köyhyys vähenee, lapsikuolleisuus vähenee ja syntyvyyskin vähenee kun elintaso nousee. Mutta ilmastonmuutos on kyllä oikeasti iso ongelma, samoin muovijätteen järjettömät määrät. Toisaalta ihmiskunta on kyennyt selviämään aikaisemmistakin haasteista: otsonikato ja happosateet, joita niin pelättiin vielä 1980-luvulla, ovat jo voitettuja ongelmia. Eiköhän näistäkin selvitä kun on pakko.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #14

"No, mitä sotiin ja muihin kriiseihin tulee niin siltä osin maailmanloppu on kyllä peruttu."

Ehei.

Ollaan itseasiassa aika lähellä seuraavaa rähinää.

Tässä vähän jotain mikä pistää asiat perspektiiviin: https://www.youtube.com/watch?v=1hsDn2kNriI

Sitten kun miettii mikä saa ihmislajin rähisemään niin...

1. Miehiä syntyy enemmän kuin naisia. Tasaisesti kasvava ylimääräisten miesten määrä suhteessa hedelmällisiin naisiin tuo yhteiskuntiin sisäistä painetta. Paine tavallisesti purkautuu kun mieslauma tavalla tai toisella liikuskelee paremman elämän toivossa siellä missä on jo toisia ihmisiä.
2. Resurssipula

Ja tuohon resurssipulaan liittyy sellainenkin ilmiö kuin etninen puhdistus jonka mekanismi suunnilleen sellainen, että ihmiset ovat heikompia tuntemaan empatiaa jos toinen on erivärinen tai eri uskontoa. Siinä kohtaa kun kakka osuu ropeliin niin eläimellistetty väestön osa lahdataan vaikka siksi että ruoka riittäisi.

Tässä kun on tämä väestöräjähdys käynnissä niin resurssipula ja ajan kanssa vääristyvä demografia tekee sen, että riskit suursodalle kasvaa kaiken aikaa.

Itseasiasiassa tällä hetkellä tilanne lienee jo semmoinen, että suuria massoja pidetään jokseenkin tyynenä nettipornon avulla, kun ei nyt ole havaintoa euroopassa että täällä olisi laitettu ukkoja rakentamaan jotain pyramideja tai muureja.

Kiinassa on toisin, siellä monimiljoonapäistä mieslaumaa siirretään rakennustyömaalta toiselle.

Jos nyt unohtaisi vaikka eliöstön ja keskisttyisi ihmisiin niin ilmastonmuutoksen suurin juttu on se, että ilmastovyöhykkeet kun vähän muuttuu ja ihmisille tulee painetta siirtyä uusille paikoille niin se viimeistään laukaisee sen sodan nykyisellä kehityksellä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #15

Joo, tuosta videostakin se näkyi että isoimmat rähinät olivat ensimmäinen ja toinen maailmansota, se jälkeenhän sodat ovat jatkuvasti vähentyneet. Sodat tappavat entistä vähemmän. Sotia ja väkivaltaa on tällä hetkellä ehkä vähemmän kuin milloinkaan ihmiskunnan historiassa. Valtioiden väliset konfiktit ovat vähentyneet voimakkaasti 1950-luvun jälkeen. Sisällissotien kuolonuhreista kerrotaan ahkerasti, mutta nekin ovat vähentyneet sitten kylmän sodan. Terrorismiin liittyvät kuolemat lisääntyivät ensin viime vuosikymmenn aikana, mutta nyt nekin ovat alkaneet vähentyä. Myös murhat ja tapot ovat vähentyneet suuressa osassa maailmaa. 1900-luvulla koettiin kaksi maailmansotaa, mutta niiden jälkeen sodisssa tapahtuvien kuolemien määrä on tasaisesti vähentynyt. Vuonna 2017 valtioiden välisissä tai sisällissodisssa kuoli yhteensä noin 90 000 ihmistä. Terrorismia harjoitetaan hyvin vähän länsimaissa. Esimerkiksi vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla vain noin kaksi prosenttia terrori-iskuista ja vain noin yksi prosentti terrorismiin liittyvistä kuolemista tapahtui Euroopassaa. Euroopassa voi kuolla terrori-iskussa suunnilleen yhtä todennäköisesti kuin salamaniskusta.

Toimituksen poiminnat