Nojatuolifilosofin narinaa Sattumasta, välttämättömyydestä ja politiikasta

Susiviha keskustan keppihevosena

Susi on ladattu täyteen kulttuurisia negatiivisia symbolimerkityksiä, jotka ovat tuttuja esimerkiksi ihmissusitarinoista ja saduista, joissa susi edustaa pahuutta. Viimeksi mainituista tutuin lienee Punahilkka, jonka hyvä-paha -asetelmat Eeva-Liisa Manner kääntää ympäri runossaan ”Mörön susijuttu” kokoelmassa Kamala kissa ja Katinperän lorut:

"Vastaani tuli riutunut hukka synkällä metsätiellä. / ”Kotio tule, hukkarukka, mummu venttaa siellä.”// Vaan mummopa otti leipäveitsen, pitkän niinkuin sotapeitsen, / painavan kuin piilukirveen, tappokalun ihan hirveen. // Minä karvat pystyssä nurkista kurkin, / kun muori söi suden, kun muori söi ihanan napasuden / ja teki sen taljasta turkin." 

Huumorin varjolla Manner tuo tässä esille luonnonsuojeluaatettaan. Kriittinen kärki kohdistuu villieläinten hyväksikäyttöön turkisteollisuuden materiaalina. Kun runon puhuja kurkkii nurkassa karvat pystyssä, hän samaistuu eläimen kokemaan kauhuun. Runon puhujan voi kokoelman kontekstista käsin tulkita kissaksi. On mielenkiintoista, että Mannerin ”veli” on vakavissa runoissa hevonen ja koomisissa runoissa kissa.

Vaalien alla tuppaa valitettavasti olemaan niin runous, tolkku kuin huumorintajukin hukassa. Tai ehkä Antti Kurvinen (kesk.) on väärinymmärretty humoristi. Olihan hän ensimmäinen allekirjoittaja lakialoitteessa metsästyslain muuttamiseksi. Sillä halutaan mahdollistaa riistaeläinten tappaminen ihmiseen tai kotieläimeen kohdistuvan hyökkäyksen estämiseksi. 62 allekirjoittajasta 36 on keskustasta, seitsemän perussuomalaisista, seitsemän kokoomuksesta, kolme demareista, kolme rkp:stä, kaksi vasemmistoliitosta ja yksi sinisistä.

Lakiesityksen ainut tarkoitus lienee aiheen nostaminen esille vaalien alla. Itseään tai vaikka metsästyskoiraa voi pakkotilanteessa puolustaa susilta jo nyt. Luken susikanta-arvion mukaan vuosi sitten Suomessa oli enintään 20 laumaa. Elinvoimaisen kannan tasona pidetään 25 laumaa. Aloitteen mukaan "susikanta on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun viime vuosina joka puolella Suomea." Aloitteen allekirjoittajat näyttävät olevan ihmisiä joihin todellisuus ei yllä.

Äänestäjän näkökulmasta tässä oli toki jotain hyvääkin. Niitä puolueita, joiden edustajia oli tätä susialoitetta allekirjoittamassa, en äänestä. Äänestääkö vihreitä vai kristillisdemokraatteja, siinä pulma.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Kolmiaen vuotta sitten sudet tappoivat Milo koirani klo 10.30 noin 15 metriä ulko-oveltani. Neljä metriä ulko-oveltani 2-vuotiaan poikani hiekkalaatikolta duplon sinisen lapion vierestä löytyi lähin 12.5 senttinen suden jälki. Pihaltani sudet juoksivat asfalttitien ylitse naapurin pihan läpi josta n,2 metriä ulko-ovesta otettiin ruusupuskan alta mullasta kuva tassunjäljestä ja puskassa olleesta karvanipusta saatiin DNA-varmenne että susista oli kysymys. Pihaltani näkee seitsemän talon valot eli missään asumattomassa korvessa ei olla.Kolmen suden lauma.
Jokunen viikko myöhemmin naapurilta tapettiin vasikka. Samoihin aikoihin noin 10km päässä oli parsinavetan pihalla ollut sudenjäljet. Navetta oli sellainen että susi olisi päässyt sisään eläinsuojaan lantalan oven kautta missä jäljet olivat olleetkin. Sisälle mennessään susi olisi aiheuttanut luultavasti koko karjan pillastumisen ja luultavasti satojen tuhansien eurojen tuhot ja talon yli 40 vuotta jalostetun karjan tuhoutumisen ja kuoleman.
Tästä noin kilometrin päässä, keskellä päivää kylätiellä, oli kävellyt kolmen suden lauma lenkillä ollutta rouvaa vastaan. Ihminen oli väistänyt pihaliittymään ja sudet olivat kääntyneet perään. Rouva oli mennyt talon ovelle ja onneksi väki ollut kotona ja oli päässyt sisälle. Sieltä katsoneet kun sudet olivat pihan läpi metsään jolkotelleet..
Naapurikunnassa olivat laskeneet että 27 koiraa sudet tappaneet viidessä vuodessa..
Mistähän susipelko mielestäsi siis johtuu.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Keskustapuolue ainakin pelkää rökäletappiota vaaleissa. Siitä tämä populistinen susivihalla ratsastaminen johtuu. Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi viime viikolla riistavahinkolakia koskevan mietintönsä. Käsiteltävä oleva esitys koskee lähinnä porovahinkoja. Ylivoimaisesti eniten vahinkoja aiheuttaa ahma. Ahmasta ei silti puhuta sanaakaan, sudesta sitäkin enmmän. Sutta parempaa keppihevosta karkaavan kannatuksen perässä laukkaamiseen ei taida olla.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Ahma tappaa poroja erämaassa, sudet koiria ihmisten pihaan ympäri Suomea asutuilla alueilla. Laita oma lapsesi pussipysäkille missä sudenjäljet vieressä menee ja koe suurta ymmärrystä luontoa kohtaan.
Voi muuten lapselle ja aikuisellekkin tulla pieniä pelkotiloja, odottaa yksin koulupussia pimeässä tuoreita sudenjälkiä katsellessa..

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #3

Miten paljon mahdatkaan pelätä kun näet lumessa autonrenkaiden jälkiä?

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #3

Kun asuu kaupunkiviidakon keskellä niin on helppo leikkiä luonnonsuojelijaa ja syyllistää ihmisiä jotka joutuu kosketuksiin Susien kanssa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #13

Tuntemattomassa sotilaassa oli sotamies Susi. En olisi halunnut joutua hänen kanssaan kosketuksiin, jos olisin ollut venäläinen sotilas.

Käyttäjän IiroOrava kuva
Iiro Orava Vastaus kommenttiin #3

Helpompi siis syyttäö jotain Suomen luontoon kuuluvaa luontokappaletta, kuin nähdä omassa toiminnassaan mitään vikaa?

On noilla bussipysäkeillä seisoskeltu vuosikymmeniä, eikä ole ollut tälläistä hysteriaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ari on ollut onnekas. Minä en koskaan ole nähnyt tai muutoin saanut kosketusta tuolla tavoin niin harvinaiseen ylevään suomalaiseen luontokappaleeseen.

Sudet pitäisi rauhoittaa kolmen vuoden ajaksi kaikkialla maassa ilman poikkeuslupia kaatoihin. Sen jälkeen tulisi selvittää faktuaalisten dokumentaatioiden pohjalta tilanne kuuntelematta mitään intressiryhmien ulvomisia. Jatkosta päätetäisiin sitten päämääränä vankan susikannan ylläpito Suomessa ilman merkittäviä arkielämän ongelmia kanslaisillw.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Merkillistä susijumalointia ja Arin kokemusten vähättelyä!

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #6

Susikeskustelun ongelma on että ääripäät eivät koskaan kohtaa (en nyt osoita Juhaan). Ne joiden mielestä susien suht' vapaa lisääntyminen on ok, vähättelevät ja leimaavat ihmisiä jotka ovat huolissaan lemmikeistään, tuotantoeläimistään ja lapsistaan jotenkin vähä-älyisiksi tai ainakin turhaa pelkääviksi. Sitten on olemassa kärniä, joiden mielestä kaikki sudet pitäisi tappaa "luontoon kuulumattomina".

Totta hemmetissä ihminen on huolissaan lapsestaan joka leikkii metsässä tai kävelee koulubussille pimeää tietä susialueella, se on maailman luonnollisin asia.

Itsekin toivoisin näkeväni suden luonnossa mutta en pihallani enkä liian läheltä. Koiraani en päästäisi muutenkaan vapaaksi ja juoksunarussakaan ei koskaan valvomatta. Mukulan kävelytän aamuisin koulutaksille.

Naapurista, parin kilsan päässä, susi oli tappanut koiran. Rekku oli ollut vapaana pihalla yömyöhään ja lähtenyt jäljestämään sutta tai kahta. Siinä ei voi omistaja syyttää kuin itseään.

Susien kanssa tulee toimeen mutta älkää väheksykö ihmisten huolia.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #7

En väheksy ihmisten huolia, mutta minulla on sentään suhteellisuudentaju tallella. Ainakaan 150 vuoteen yksikään ihminen ei ole Suomessa suden suuhun joutunut. Auton alle jää satoja ihmisiä vuodessa. Silti sellaista äärivhreää, joka vaatisi kaikkien autojen hävittämistä, ei ole (Linkolasta en ole varma). Se on hyvä juttu. Hyvä olisi susienkin kanssa joku tolkku ihmisellä olla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #10

Annoit juuri hyvän esimerkin siitä mitä tarkoitin. Viedään nyt keskustelua vaikka hirviin tai autoihin kun kyse on kotipiirissä liikkuvista susista ja annetaan ymmärtää että huoli on täysin typerä tyyliin "pelkäät varmaan autojakin"?

Suomessa susi on ollut lähes sukupuuttoon hävittty viimeiset 150 vuotta ja siihen on kohdistunut voimakas metsästyspaine joten argumenttina tuo "150:een vuoteen" ei ole kovin pätevä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #14

Yhtään pätevää argumenttia tämän populistisen aloitteen puolesta ei ole vielä kuultu. Se oli juuri sitä mitä sanoinkin: populistista laukkaa halvimmalla keppihevosella mikä käteen tähän hätään osui.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen Vastaus kommenttiin #14

"Suomessa susi on ollut lähes sukupuuttoon hävittty viimeiset 150 vuotta ja siihen on kohdistunut voimakas metsästyspaine joten argumenttina tuo "150:een vuoteen" ei ole kovin pätevä."

Vähintäänkin yhtä pätevä, jollei pätevämpi, kuin "suden jälki" bussipysäkillä keskellä korpea.

Käyttäjän IiroOrava kuva
Iiro Orava Vastaus kommenttiin #7

Jäi vähän auki, että mikä on se toinen ääripää, jos se toinen on kärnämäinen "paras susi on kuollut susi" -asenne.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #26

Alla oleva asenne miten "ihmiset sairastuvat pelkotiloihin" jos ovat huolissaan lapsistaan susialueilla.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #27

Minä olisin huolissani sellaisten ihmisten suhteellisuudentajusta. "Mutta elämä on vaarallista", sanoi Pikku Myy ihastuneena.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #6

Sudet eivät tapa ihmisiä. Me teemme sen itse. "Transport should be planned, but with entirely different aims: to maximise its social benefits, while minimising harm. This means a wholesale switch towards electric mass transit, safe and separate bike lanes and broad pavements, accompanied by a steady closure of the conditions that allow cars to rampage through our lives. In some places, and for some purposes, using cars is unavoidable. But for the great majority of journeys they can easily be substituted, as you can see in Amsterdam, Pontevedra and Copenhagen. We could almost eliminate them from our cities. In this age of multiple emergencies – climate chaos, pollution, social alienation – we should remember that technologies exist to serve us, not to dominate us. It is time to drive the car out of our lives."

https://www.theguardian.com/commentisfree/2019/mar...

Käyttäjän AriMttnen kuva
Ari Määttänen Vastaus kommenttiin #44

Sudet tappo pari naista Tadjikistanissa äskettäin. Asun perinteisellä susialueella itä-Suomessa ja on virkistävä lukea tämmöstä tekstiä. Hölmöläisten valon kantaminen säkillä on järkitouhua Lamminpään puheisiin verrattuna.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #45

Määttänen ottaa nyt ihan rauhallisesti ja muistaa ettei ihmisellä ole oikeutta päättää millä lajilla on oikeus elää ja millä ei. Sudet kuuluvat Suomen luontoon siinä missä Lamminpää ja Määttänenkin.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/ko... mukaan v. 2016 "Suomessa tilastoitiin lähes 1 900 hirvikolaria, joissa kuoli kolme ihmistä ja loukkaantui 144".
Minä ainakin pelkään enemmän noita hirvikolareita kuin susia.

On siis valittava vähennämmekö susia vai hirvikolareita. Jos sudet ovat tappaneet 150 v. aikana yhden ihmisen, mutta hirvet 3 ihmistä vuodessa, kummat ovat vaarallisempia ? Tuon tilaston mukaan hirvet ovat 450 kertaa vaarallisempia kuin sudet.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tilastojen mukaan lentokoneesta ilman varjoa hyppääminenkään ei ole vaarallista, ja riskin realisoituessakin siinä kuolisi vain 1/5 500 000 suomalaisista.

Toisin sanoen tilastot eivät kerro suoraan, miten vaarallista joku toiminta itsessään on. Lentokoneesta ilman varjoa hyppäämisiin ei kuole paljon ihmisiä sen vuoksi, koska ihmiset eivät hyppää koneesta ilman varjoa - ei siksi, että toiminta olisi vaaratonta.

Jotta susien vaarallisuutta voitaisiin suoraan tilastoista arvioida suhteessa hirviin, molempia pitäisi olla Suomessa noin 100 000 kappaletta samalla tavoin maantieteellisesti jakautuneina. Pitäisi myös erotella eläimen hyökkäys ihmistä vastaan ja ihmisen hyökkäys eläintä vastaan (liikenneonnettomuudet). Sen jälkeen tulisimme tilastoissakin johtopäätelmään, että susi on eläimenä hirveä vaarallisempi. Myös afrikannorsu ja tiikeri ovat jossain määrin ihmisille vaarallisia, vaikka niitä ei Suomessa olekaan.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #15

Mörkökin olisi kamalan pelottava, jos se olisi olemassa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #17

Jokainen tekee tietysti omat riskiarvionsa, koskivatpa ne sitten mörköjä tai hirviä.

Jos itse saisin valita, kävelisinkö Ähtärin eläinpuiston susiaitauksen vai hirviaitauksen läpi pimeässä koulureppu selässä, niin mieluummin menisin hirviaitauksen kautta.

Voidaan vaikka järjestää koe. Minä kävelen kerran hirviaitauksen poikki, sitten 450 ihmistä kävelee eri öinä vuorotellen susiaitauksen poikki. Molemmat matkat yhtä pitkiä ja eläimien lukumäärä on sama. Jos hirvi on kerran 450 kertaa vaarallisempi kuin susi, kumpikin kohderyhmä altistuisi samanlaiselle vaaralle. Omalta osaltani voisin jopa olla valmis tieteen nimissä tuollaisen riskin ottamaan; löytyykö susiaitaukseen vapaaehtoisia?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #19

Jos tädillä olisi munat se olisi setä. Jos jossia ei olisi niin lehmätkin lentäisivät ja susia pyrkisi sisään ovista ja ikkunoista. Keskustapuolueen ja muiden hsyteerikkojen allekirjoittamassa lakialoiteessa eletään sellaisessa virtuaalitodellisuudessa jossa sellainen on mahdollista. En olisi arvannut kepun alentuvan sellaiseen populismiin kuin persut. Mamukammo vain on vaihdettu susikammoksi.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

Arin mittapuulla esim. Virossa olisi julistettu jo aikoja sitten kansallinen kriisitila :) Sielä nimittäin susia noin kaksinkertainen määrä Suomeen verrattuna vaikka pinta-alaltaan Viro Suomea 7 kertaa pienempi. Kumma kyllä, virossa porukka pärjää maaseudulla melko hyvin "susien keskellä" eikä sairasta samanlaisia "pelkotiloja" kuin täällä :)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Asko taas esittelee juuri sitä yritin edellä sanoa. Ihmiset "sairastavat pelkotiloja". Juuri tuon takia on mahdotonta saada mitään dialogia aikaan.

Viro muuten harvensi 2010-luvulla puolet susikannastaan ampumalla.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #24

Espanjassa on enemmän ihmisiä ja enemmän susia kuin täällä. Silti mahtuvat samassa maassa elämään, vaikka mahdollisuus kohdata silmästä silmään on suurempi kuin meillä Suomessa. Tässä asiassa espanjalaiset ovat siis tolkun ihmisiä, vaikka on heilläkin pimeät puolensa. Vaikka rakastan Espanjaa, en ole nähnyt yhtään härkätaistelua, koska minua inhottaa turha tappaminen ja veren mystiikka.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #29
Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #33

Kyllä, ja pari muutakin asian vierestä menevää sai mennä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Susipelko johtuu suhteellisuudentajun puutteesta ja sietämättömästä sentimentaalisuudesta, jota sinunkin kommenttisi osoittavat. Suomalainen tappaa vuodessa 100 ihmistä, tapaturmissa kuolee 2400, liikenteessä 270 ihmistä. Alkoholi tappaa vuodessa 2000 ihmistä, kausi-influenssa 1000. Susi on tappanut 1800-luvun jälkeen nolla ihmistä, kun taas esim. vuonna 2013 ihminen tappoi kuusi sutta jo ystävänpäivään mennessä. Että semmoinen peto on susi.

Jone Virtanen

Tämä susikysymys on ongelmallinen monella tapaa. Olen aivan varma, että monet eivät oikein tajua koko asian tuomia monenlaisia ongelmia. Nykymeno luo epäluuloja viranomaisia kohtaan ja samalla nämä ääripäät (puolesta/vastaan) kasvavat. Sanottakoon tässä vaiheessa se, että Keskusta on sudelle aivan yhtä vaarallinen kuin Vihreätkin. En pidä kummastakaan puolueesta ja niiden susikannoista.

Nykyinen tulehtunut tilanne on takuuvarmasti jo nyt luonut "laittomuutta" (vai miksi sitä sanoisi). Nykyinen toiminta asettaa ihmiset vastakkain sekä ympäristöorganisaatioita, että toisiaan vastaan aivan ennen näkemättömällä tavalla.

Yksi syy tähän on heikko toisen osapuolen tuntojen huolien vähättely.

Oma äitini (silloin 85 v.) katsei mökkinsä ikkunasta kun susi tappio ja söi naapurin saksanpaimenkoiran langasta joskus 90-luvun lopussa. Minä sain tehdä töitä kunnolla, että hän rauhoittui. Hän pelkäsi ja syystä. Ja muutti vuoden päästä keskustaan rivitaloon; jota inhosi sydänjuuriaan myöden. Yksi tärkein syy oli pelko, vaikka hän ei todellakaan ollut nainen joka ihan kaikesta hätkähti.

- "Minä näin kun se katsoi tänne päin. Se oli veressä yltä päältä. Tuijotti vain. Ja tunki sitten päänsä koiran sisään."

Nuo sanat ovat jääneet minulle ikuisesti mieleen. Epäilen, että vähättelijät eivät ole koskaan jututtaneet näitä maaseudun mummoja.

Olen kohdannut suden muutaman kerran ja parilla kertaa on ollut kysymyksessä tilanne, jossa minun koirani oli joutua "suden suuhun". En minä susia silti vihaa. Ne kuuluvat luontoon ja toteuttavat sitä mikä niiden omaan luontoon kuuluu. Jos Suomeen halutaan 300 -400 suden populaatio, tarkoittaa se myös nykyisen hirvenhoitsuunnitelman ainakin osittaista (=alueellista) uudistamista. Hirvikantaa on lisättävä, sillä susilauman revirillä ei riitä 2,5-3 hirveä/1000 ha. Muuten tulee hukka syömään sinunkin pöytääsi :). Epäilen tosin, että metsänomistajat ovat hirvikannan lisäämisestä toista mieltä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Susi olisi luonnollinen hirvikannan harventaja. Metsästäjiä ei tarvittaisi, jos susia olisi enemmän.

Jone Virtanen

Joo eipä niitä Itä-Suomesa enää monin paikoin pyydetä, koska niitä ei ole. Voin tietysti kysyä, että milloin ihmisestä tuli "epäluonnollinen" hirvikannan harventaja. Älä nyt ota nokkiisi, mutta aika huvittavalta tuo kuulostaan kun miettii ihmisen asemaa luonnossa. Me olemme saalistajia. Ja aivan samoin kuin ilves tapaa ketut ja supit + muut mahdolliset pienpedot pois reviriltään kilpaileemasta saalistaan on ihminenkin toiminut. Ja samalla se turvaa metsäkauriskannan kasvun (Koska kettu tappaa eniten kauriin vasoja. Asiaa on tutkittu Ruotsissa laajalti.) Minusta metsään mahtuu punanuttu ja susi. Silloin on vain otettava huomioon se, että sitä tavaraa on oltava siellä metsässä. Jos hirvikanta halutaan pieneksi (metsänhoidollisista syistä)niin susikantaakaan ei voi kovn paljon kasvattaa vai mitä? Jos ape loppuu metsästä niin mistähän se hukka ryhtyy ravintonsa hankkimaan? Alepastako?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Susi on hirven luonnollinen vihollinen, määriteltiinpä luonnollisuus miten tahansa. Tietysti kaikki on viime kdessä luonnollista, koska luonnonlakien ulkopuolella ei ole mitään. Ihminenkin on osa luontoa, mutta ihmisen historia on jo pitkään ollut sukupuuttojen historiaa, ja tahti sen kun kiihtyy. Niin kuin oli ollut useita trilobiittilajeja, oli ollut myös ihmislajeja. Metrin mittaan kasvanut Homo floresiensis, roteva Homo neanderthalensis, hentorakenteinen Homo habilis. Yhteensä ainakin kahdeksan lajia ja me, Homo sapiens.

Me kehityimme Afrikassa ihan äskettäin, noin 300 000 vuotta sitten. Meistä tuli erityisiä. Aloimme puhua toisillemme. Myös muut ihmislajit luultavasti huutelivat toisilleen yksinkertaisia varoituksia. Varo biisonia! Leijona!

Apinatkin huutelevat sillä tavalla. Mutta meille kehittyi paljon monimutkaisempi kieli. Saatoimme puhua siitä, missä näimme leijonan viikko sitten ja miten taltuttaisimme sen yhdessä. Pystyimme opettamaan ja auttamaan toisiamme.

Olemme antaneet itsellemme nimen sapiens, viisas. Miten juuri meistä tuli näin viisaita? Se oli kai sattumaa, vähän niin kuin se, että juuri trilobiitti sai silmät. Tutkijat uskovat, että Homo sapiensin geeneissä tapahtui muunnos, jota evoluutio alkoi monistaa. Se antoi meille kielen.

Sen jälkeen muut eivät enää mahtaneet meille mitään. Me juoruilimme ja juonittelimme. Mihin tahansa menimme, muut väistivät. Pian jäljellä olimme vain me ja neandertalilaiset. Tutkijat uskovat, että neandertalilaiset saattoivat olla ihan yhtä viisaita kuin me. Sama geenimuunnos olisi tapahtunut heissäkin, samanlaisia juonittelijoita hekin. Neandertalilaiset olivat vieläpä lihaksikkaampia kuin me, mutta edes se ei pelastanut heitä. Meillä oli pian ylivoima. Jostain syystä Homo sapiens on hyvin tehokas lisääntymään. Niin tehokas, että lisäännyimme jopa neandertalilaisten kanssa. Kun viimeiset neandertalilaiset katosivat 30 000 vuotta sitten, jäljelle jäimme vain me. Täytimme maan, kuljimme maan ääriin. Meitä ei pidätellyt kylmyys. Osasimme käyttää neulaa ja viedä muilta eläimiltä turkit.

Kenties ihminen on vain laji siinä missä muutkin. Se pyrkii leviämään, kuten kaikki lajit, ja koska sillä ei ole kilpailijoita, se onnistuu. Se on menestyksekäs, koska se pystyy käyttämään luonnonvaroja hyväkseen. Ja tuhoisa, koska se on kyltymätön. Optimismiin ei näytä olevan syytä. Mutta toivoon voi silti olla.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maailmanl...

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Onhan se selvää, että sudet tulevat pihapiireihin, kun luontaisia asuinseutuja on hävitetty. Joku voi kysyä, miten niin on hävitetty. Kaatamalla metsää ihmisten asuinalueiksi häviävät suden asuinalueet. Sudet eivät ole niin tehneet. Ihmiset ahneuksissaan sen ovat tehneet. Ihminen on sudelle pahempi kuin toinen susi; ensin hakataan metsä, sitten rakenetaan talo metsän tilalle, sitten susi tulee etsimään talon pihalle kotiansa tai pakenee henkensä edestä metsästäjää, kunnes jää murhaajan (ihminen) uhriksi.

Toimituksen poiminnat