Nojatuolifilosofin narinaa Sattumasta, välttämättömyydestä ja politiikasta

Lokakuun ilmastovallankumous

Ilmasto onkin herkempi kuin ajateltiinkaan. Kohtalokas ketjureaktio on lähellä, jos ilmasto lämpenee vielä asteenkin. Se muuttaisi tiheästi asuttuja alueita elinkelvottomiksi, kerrottiin viime viikon Suomen Kuvalehdessä (SK 37/2018).

"Tähän mennessä ilmastonmuutos on edennyt hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mallien mukaisesti", toteaa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. "Kun me sulatamme jäätä ja lunta arktisella alueella, se vaikuttaa koko pohjoisen pallonpuoliskon sääoloihin". Tänä kesänä merijää Grönlannin pohjoispuolella suli ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana.

"Jos lämpö nousee kolme astetta, menetämme jo merkittävän osan maailman ravinnontuotantokyvystä", Taalas sanoo. "Ilmastonmuutokseen liittyy myös poliittinen riski. Se houkuttelisi eristyisesti fossiilisista hyötyviä maita jatkamaan entiseen malliin ja ajattelemaan, että korjataan asia sitten myöhemmin. Tiedemaailman viesti on, että meidän pitää tehdä kaikkemme hiilidioksidiongelman ratkaisemiseksi."

Jo lokakuussa julkistetaan IPCC:n raportti, jossa pohditaan, onko mahdollista pitää lämpötilan nousu 1,5 asteessa. Taalaksen mukaan se raja on kyllä jo menetetty, mutta tuleva IPCC:n raportti tarkastelee myös vaihtoehtoa, voidaanko 1,5 asteen ylityksen jälkeen lämpötilaa vielä alentaa. Jos lämpeneminen halutaan pitää alle kahdessa asteessa, kaksi kolmasosaa tunnetuista fossiilisista raaka-aineista pitäisi jättää käyttämättä. Siksi uusia, hiilen käyttöä nopeasti vähentäviä avauksia tarvitaan.

Pelkäävätkö äänestäjät ilmastonmuutosta? Eivät tarpeeksi. Sen rinnalla kaikki muut ihmiskunnan ongelmat ovat yhtä tyhjän kanssa. Edes terveydenhuolto- ja koulutuskysymykset, jotka ruotsalaisia vaaleissa huolettivat eniten, eivät ole niin tärkeitä. Maahanmuutto oli vasta kahdeksannella sijalla ruotsalaistenkin huolenaiheissa.

Merkillepantavaa Ruotsin vaaleissa oli, että ryhdikkäästi ruotsidemokraatteja vastustanut keskusta ja vasemmisto kasvattivat kannatustaan. Ympäristöasiat ehtivät syksyn lehtien pudotessa pudota jo listalta, kukaan ei enää muista viime kesän ennätyshelteitä ja metsäpaloja, niistähän on jo kuukausi aikaa. Ja MP ei riittävän selkeästi ottanut etäisyyttä ruotsidemokraatteihin, kuten eivät kokoomus eikä demaritkaan. Niinpä niille kaikille tuli takkiin. Tässäpä hyvä vinkki vaaleihin valmistautuville puolueille Suomessa: älkää yrittäkö kalastella maahanmuuttovastaisten ääniä, muuten tulee takkiin muillakin kuin Fingerporin Heimolla.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kun tunnutte olevan hyvin perillä IPCC:n mallien antamasta lämpötilasta, niin kertokaa mitä mallit antoivat vuodelle 2011, joka oli edellisen raportin ns. aineistovuosi eli arvot oli laskettu vuoden 2011 tilanteen perusteella. Sen verran voin kertoa, että IPCC:n mukaan mitattu lämpötilanousu oli 0.85 astetta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

En tiedä kuinka hyvin blogisti tuntee IPCC:n mallit, mutta totean kuitenkin näin sivusta, että blogin sisällön kannalta tuolla tiedolla ei liene merkitystä. Tämän blogikirjoituksen tarpeisiin riittävä tieto lienee se, että tiedemaailmalla on konsensus siitä, että ilmastonmutosta olisi syytä hillitä.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Enkös minä tähän sinulle jo tuolla vastannut:
http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260204-...

Ja olitkin näköjään pari viikkoa sitten vastannut minulle tuonne. Usko Ollila nyt vaan minua. Kyllä minä ymmärrän ja tämän parempaa lukua et saa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Heh, puheenvuorosi on mielipide. Ei se argumentista käy.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ilmastonmuutoksessa ja ilmaston lämpenemisessä on iso ero. Maapallo on tietenkin luonnostaan lämmennyt ja viilennyt eri kausina. Mutta nämä syklit ovat olleet paljon hitaampia, ja niissä on kestänyt miljoonia vuosia.

Teollisen vallankumouksen alku 1700-luvulla oli käännekohta, jolloin ilmakehään pääsevien kasvihuonekaasujen määrä alkoi nousta pilviin. Niin teki myös väestönkasvu. Joulukuussa 2015 194 maata allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen luvaten yrittää rajoittaa ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen

Science-lehden julkaisema raportti ennustaa, että planeetan lämpeneminen saa aikaan suurempia nälkäisten hyönteisten parvia, jotka ahmivat suihinsa tonnikaupalla riisiä, maissia ja vehnää noin vuoteen 2050 mennessä.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Kulutushyödykkeiden käyttöikä korkeaksi, ennen vanhaa sanottiin ettei köyhällä ole varaa ostaa huonoa. Ja tietysti ottaa mallia mr. Trumpista, hitonmoiset tullit käyttöön. Sillä sitä saadaan ilmastoa viileämmäksi. Loppuu se ylenpalttinen kulutus.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Arvostettu amerikkalainen PNAS-tiedejulkaisu hätkähdytti hiljattain kertomalla, että jo kahden asteen nousu maapallon keskilämpötilassa esiteolliseen aikaan verrattuna sisältää riskin, että ilmastonmuutos karkaa käsistä. Tähän mennessä lämpötila on kohonnut 1,1 astetta. Uuden tutkimuksen mukaan lämmön nousu voisi laukaista ketjurektion, jossa nykyiset hiilinielut, kuten Amazonin sademetsät tai pohjoisen havumetsät, alkavatkin tuottaa ilmakehään hiilidioksidia ja lämmittää planeettaa entisestään. Ketjureaktio voisi tehdä maapallosta 4-5 astetta kuumemmman, todellisen kasvihuoneen. Merenpinta nousisi 10-60 metriä nykyisestä. Suuret alueet maailmasta ja lukuisat miljoonakaupungit muuttuisivat asuinkelvottomiksi. Muutokset olisivat tutkijoiden mukaan "massiivisia, toisinaan äkillisiä ja epäilemättä tuhoisia". Kerran käynnistyttyään ne olisivat peruuttamattomia ja ihmiskunnalle kohtalokkaita. Kesän 2018 aikana nähdyt äärimmäiset hellejaksot eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa voivat tutkijoiden mukaan olla merkki siitä, että maapallo on herkempi lämpenemiselle kuin aiemmin on ajateltu.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Kyllä näille vielä joskus nauretaan ... nyt itkettää.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Niin on! Ainakin liitukaudesta lähtien ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden trendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päin vastoin. Tämä näkyy esim. viimeisen parin vuosikymmenen ajalta. Silloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut viiveellä El Niño-ilmiöihin liittyvän lämpenemisen jälkeen. Mekanismiksi olen tulkinnut sen, että El Niño-ilmiöihin liittyvä valtamerien pintavesien lämpeneminen hiilidioksidinieluina toimivien ylempien leveysasteiden alueilla tapahtuu viiveellä, mistä on seurannut näiden nielujen heikkeneminen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu viiveellä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #8

IPCC taitaa olla toista mieltä. Kumma kyllä Suomen Kuvalehti ei älynnyt haastatella sinua ja kysyä tulkintojasi. Saa nähdä miten tulkitset lokakuussa julkaistavan raportin.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Olen tuonut aikaisemmissa kommenteissani esille Valtioneuvoston 107-sivuinen raportin ”Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio.” Raportissa käytetään IPCC:n jakoa riskien muodostumiseen.
Sitä tarkastellessa olen ihmetellyt sitä, että Aurinko – elämän tuoja ei juuri ole saanut sijaa itse raportissa. Ihmettelen, että auringon aktiivisuusvaihteluja ei ole mitenkään huomioitu itse raportissa, vaikka ne saattavat merkittävästi vaikuttaa yhteiskuntaan. Auringon aikaan saamat magneettimyrskyt on jätetty kokonaan huomioimatta.
Vuonna 1989 auringosta tullut ”korvatillikka” vei miljoonilta ihmisiltä sähköt muutamaksi tunniksi Kanadassa.

Sana ”Aurinko” esiintyy raportissa yhden kerran. Raportin sivulla 98 lukee: ”Aurinko nousee idästä ja laskee Euroopassa.”

Valtioneuvoston 107-sivuinen raportti ”Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio” antaa väkisin sellaisen vaikutelman, että se olisi luotu Ilmatieteenlaitoksen säilyttämiseksi toiminnaltaan ja budjetiltaan nykytasolla. Tämä raportti uppoaa luonnollisesti asiaan perehtymättömiin poliitikkoihin täysin ”kuin voi kuumaan puuroon.”

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Minä luulen että asiaan perehtymättömät poliitikot, kuten Trump, eivät ole lukeneet mitään raporttia. Mahtaako se muutenkaan lukea muuta kuin Aku Ankkaa? Twiitit mahtuu vaikka puhekuplaan.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Kai se Donald Truck sentään saa Donald Dumpia lukea!

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #19

Saahan se lukea mitä haluaa. Mutta olisi suotavaa, että se perehtyisi myös tosiasioihin.

Tosiasioista puheenollen: Turun Sanomissa oli poikkeuksellisen fiksu mielipidekirjoitus elintason ja ympäristöongelmien yhteydestä:

"Kannanotto kestävän kehityksen puolesta on ratkaisevaa. Esimerkeiksi kelpaa F1-kilpa-ajosirkus ja viiden minuutin turistilennot lähiavaruuteen; erityisesti niiden luomaa esikuvaa ja saastekuormaa on perusteltua paheksua.

Nykytottumusten sijaan voimme miettiä, mitä on ”hyvä elämä”. Liikakulutus ei ole synonyymi edistykselle ja hyvinvoinnille.

Kun ympäristörasituksista laskutetaan, vain harvoja tuotteita kannattaa tuottaa toisella puolella maapalloa, mikä ei kuitenkaan vähennä kehitysyhteistyön merkitystä. Pystyisimme hyvin elämään pääosin paikallisten tuotteiden ja palvelujen varassa, kunhan fossiilituotteista päästään eroon.

Länsimaisten ihmisten liikakulutuksen vähentäminen merkitsee vääjäämättä suuria muutoksia globaaleilla markkinoilla. Se vaikuttaisi ratkaisevasti kaikkialla työllisyyteen, kauppaan ja valtasuhteisiin.

Muutoksista voidaan päättää vain yhdessä ja kansainvälisesti. Tämä näyttää epärealistiselta tavoitteelta nykyisten valtasuhteiden vallitessa, mutta lienee ainoa mahdollisuus maapallon säilymiselle elinkelpoisena.

Kulutuksen ja ympäristön saastumisen jatkuva laajeneminen kahdeksan miljardin ihmisen elintavaksi johtaa pahenevaan ilmastokierteeseen tai jopa globaaliin tuhoon."

Aaro Kiuru

fysiikan dosentti emer.

Kaarinan ympäristölautakunnan jäsen (vihr)

Kirsi Lehto

yliopisto-opettaja, dosentti

Kaarinan vapaa-ajan lautakunnan jäsen (vihr)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4081247/Lu...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #29

Samaa mieltä siitä, että fossiilisten polton lopettaminen muuttaisi jokin verran toimintatapojamme, mutta ei mitenkään dramaattisesti. Suurin muutos rikkaiden maiden ihmisten arkielämässä voisi olla selvä lentoliikenteen (= halvan kaukomatkailun) väheneminen. Mikään ei siis estä talkoiden aloittamista heti (paitsi tietenkin poliitikot, ja ehkä äänestäjienkin mielipide).

> Muutoksista voidaan päättää vain yhdessä ja kansainvälisesti. Tämä näyttää epärealistiselta tavoitteelta nykyisten valtasuhteiden vallitessa, mutta lienee ainoa mahdollisuus maapallon säilymiselle elinkelpoisena.

Tästä olen hieman eri mieltä, sillä minusta on olemassa myös toinen polku, jota tulisi käyttää rinnan tämän kansainvälisten sopimusten polun kanssa. Yksittäiset valtiot ja valtioryhmät voivat hyvin lähteä liikkeelle etunojssa ennen muita. Tämä hoituu periaatteessa helposti, eikä vaadi muuta ylimääräistä kuin hiilitulleja rajoille. Suurin ongelma tässä on se, että poliitikot eivät halua lipsua vapaan globaalin kaupan ihanteistaan. Minusta pitäisi vähintään uhata tällaisilla toimilla, sillä muuten globaalit neuvottelut ja EU:n politiikka voivat polkea paikallaan ikuisuuksiin (aivan kuten tähänkin asti). On siis mielestäni vastuutonta jättäytyä globaalien sopimusten odottelun varaan. Voi epäillä, että nuo piirit on jo niin vahvasti lobattu ylikansallisten fossiileista tai talouden globaalista vapaudesta hyötyvien firmojen taholta, tai että poliitikot eivät kuitenkaan uskalla tehdä mitään kuluttajien saavutettuihin etuihin puuttuvaa, ja näistä syistä tuo polku ei tule tuottamaan tuloksia kohtuuajassa. Siispä myös edistysmielisimpien maiden irtiotot olisivat toivottavia. Muuten juna ei ehkä liikahda milloinkaan (tai ajoissa). Globaalien päätösten odotteleminen on poliitikoille usein vain helpoin pakotie, joka mahdollistaa nykyisen politiikan jatkamisen, eli kauniiden periaatteiden toistamisen, ilman konkreettisia tekoja. Siksi myös paikallisenpia tekoja tarvitaan.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #41

Kolme neljästä suomalaisesta sanoo olevansa huolissaan hiilidioksidipäästöistä. Päinvastaista mieltä on vain 9 prosenttia suomalaisista. Yli 60 prosenttia uskoo, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa globaalien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.

Suomalaiset kuitenkin katsovat, että päävastuu päästöjen vähentämisestä ei ole yksityishenkilöillä, vaan poliittisilla päätöksentekijöillä, kansainvälisillä järjestöillä ja yrityksillä.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005833365.html

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #65

Kuulostaa fiksulta porukalta - itse asiassa selvästi fiksummalta kuin poliitikkomme. Uskon että suomalaiset olisivat kyllä valmiit ilmastonmuutostaistoon, jos vain poliitikot kertoisivat selvästi, että nyt on toimiin ryhdyttävä.

Kuten jo totesin aiemmin, en usko henkilökohtaisten omien valintojen voimaan, mutta onneksi suomalaiset vaativatkin tuossa yksityisten sijaan poliitikkoja toimiin. Ja kuten myös aiemmin totesin, Suomi voisi lähteä liikkeelle jo ennen globaalia sopimusta samanmielisten valtioiden kanssa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #67

Joo, kyllä suomalaiset ihan fiksuja ovat. Yllättävän tietämättömiä jotkut ovat kyllä, kun aika monet kuvittelevat että ydinvoima lisäisi hiilipäästöjä - sehän ei. Noin joka kymmenes suomalainen uskoo ydinvoiman olevan eniten hiilidioksidipäästöjä tuottava energian tuotantomuoto. Tosiasiassa ydinvoiman tuotantoprosessissa ilmakehään ei vapaudu lainkaan hiilidioksidia.

TUTKIMUKSESSA vastaajilta kysyttiin, minkä energian tuotantomuodon he uskovat tuottavan eniten hiilidioksidipäästöjä.

65 prosenttia vastaajista nimesi kivihiilen saastuttavimmaksi energialähteeksi. Vain seitsemän prosenttia piti turvetta saastuttavimpana energialähteenä, vaikka sen polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat vielä suuremmat kuin kivihiilellä. Turpeeseen vain saadaan jotenkin lisättyä tuo seksikkäältä kuulostava bio-sana.

Käyttäjän PerttiVirtala kuva
Pertti Virtala

William Happer nimitetty Trumpin neuvonantajaksi ilmastoasioissa. Vaikuttaa osaavalta ja kokeneelta tyypiltä.

http://www.sciencemag.org/news/2018/09/trump-adds-...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ihmiskunnan typeryys on ehtymätöntä.

Täysimittainen ydinsota missä ammutaan kaikki mitä löytyy, on itseasissa pienempi uhka ihmiskunnan selviytymiselle kuin ilmastonmuutos.

Homman juttu on se kun ruoka loppuu niin ihmiset syövät kaiken, myös toisiaan. Ja lopuista resursseista toki soditaan enste. Vaikka laittamalla sieni taivaalle.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Arvostelukyky hoi (taas). -- Kunnon ydinlaskeumasta ei selviä kuin torakat.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tšernobylin ymäristö on kai nykyään aika vehmas suojeluale, kun ihmistorakat ovat jättäneet alueen rauhaan. ;-)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #52

Arvostelukykyä ... Tsernobylin päästöt olivat "mitättömiä" ydinsotaan verrattuna.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #54

Tsernobylin päästöt itseasiassa oli valtavat. Hiroshima oli puhdas tähän verrattuna.

Mutta Hiroshiman pommi olikin vanhaa tekniikkaa. Vetypommeja saa optimoitua puhtaammaksi.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"Ihmiskunnan typeryys on ehtymätöntä"

Kyllä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala Vastaus kommenttiin #53

Ja muutamien blogistien mukanäppärät vastaukset ne vasta ovat ehtymättömiä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #58

Joo, tuon ahkeran kommentoijan olisi ehkä paras pysyä siellä viihdepuolella, jonne se enimmäkseen näkyy kirjoittavankin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Homman juju on se, että siinä jäisi ihmispopulaatioita sinne ja tänne. Kaikki ei kuolisi.

Ilmastonmuutoksessa taas käy sitä, että jää miljardeja ihmisiä ilman ruokaa ja selviytymisvietin iskiessä lopuista resurseista soditaan ja syödään vaikka toisiaan ja kaikki ympäriltä. Siitä jää jäljelle käytännössä elinkelvoton ympäristö.

Siltikin ihmiskunnasta todennäköisesti jää jonkinverran jäljelle mutta maailma jää kauheaan kuntoon että se olisi käytännössä maailmanloppu.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #75

Niin, eiköhän rotat ja huonekärpäset selviä vaikka lämpötila nousisi kahdeksalla asteella, mutta ihminen ei välttämättä. Ainakaan maailma ei olisi sellainen missä kukaan haluaisi elää, jos vaihtoehtoja on. Ja onhan niitä. Pikkuhiljaa poliitikot, joiden vastuulla tämä on, alkavat heräillä. Toivottavasti vain heräävät ennen kuin talo on tulessa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #78

Mitä vanhemmaksi elän niin sitä typerämmltä ihmiskunta tuntuu.

Oman näkemykseni mukaan on kiva istua käsiensä päällä omilla kaasuillaan käsiään lämmittäen, välillä peukku persuuksissa samalla kun polttelee hiiltä.

Sitten kun oman toiminnan typeryydet realisoituu, on jo myöhäistä ja tapahtuu jotain paniikkiratkaisua esim. ydinkärkien kanssa.

Ison mittakaavan asioissa on myös se inertia. Että nähdäkseni jos ihmiskunta huomenna lopettaisi täysin fossiilisten polttoaineiden käytön, se näkyisi noin 50v viiveellä ja se mitä nyt nähdään on edellisen 50v aikaisen toiminnan seurausta.

Olin itse 10v ikäinen kun persianlahden sota alkoi ja tiedostin mikä se ongelma on ja sille asialle ei ole ihmiskunta tehnyt yhtään mitään.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #81

IPCC:n raportti vahvistaa, että jo 1,5 asteen lämpeneminen on todella vaarallinen: yhteiskuntien toimintaedellytykset muuttuvat merkittävästi ja laajat sopeuttamistoimet ovat välttämättömiä. Valtioiden nykyisillä sitoumuksilla maailma on kuitenkin lämpenemässä vähintään kolme astetta, mikä tarkoittaa globaaleja olosuhteita, joissa järjestäytyneiden yhteiskuntien toiminnasta tulee äärimmäisen hankalaa.

Ilmastovaaleissa valtaan pyrkiviltä on kysyttävä, ovatko he valmiita toimimaan siten, että Suomi tekee omalta osaltaan kaikkensa lämpötilan nousun pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen vai ovatko he tyytyväisiä Suomen nykyisiin sitoumuksiin, jotka yhdessä muiden maiden sitoumusten kanssa johtavat vähintään kolmen asteen globaaliin nousuun.

Mikäli poliitikko on tyytyväinen nykyisiin sitoumuksiin, on seuraavaksi kysyttävä, mitä yli kolmen asteen lämpeneminen hänen mielestään tarkoittaa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle.

Kun planeettamme lämpenee keskimäärin kolme astetta, Suomessa lämpötila nousee yli kaksinkertaisesti, 6-8 astetta. Mitään tarkkaa ja yksityiskohtaista kuvaa ei ole olemassa siitä, millainen yli kuusi astetta lämpimämpi Suomi olisi kolme astetta lämpimämmällä maapallolla. Selvää kuitenkin on, että globaalisti sadat miljoonat ihmiset kärsivät nälkää ja ovat pakotettuja etsimään paremman elämän edellytyksiä muualta. Miljoonakaupunkeja on veden alla ja ympärivuotiset sään ääri-ilmiöt paitsi vaativat lukemattomia ihmishenkiä myös tuhoavat pysyvästi elinkeinojen mahdollisuuksia. Suuria alueita maapallosta on muuttunut ihmisasutukselle, maanviljelykselle tai tuotantoeläimille kelpaamattomiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset