Nojatuolifilosofin narinaa Sattumasta, välttämättömyydestä ja politiikasta

Laivakirves ja krusifiksi

Osmo Soininvaara ja Pentti Linkola sijoittuivat viiden kärkeen, kun A-studio teetti kyselyn Suomen merkittävimmistä ajattelijoista. Miehet ja heidän maineensa ovat varsin erilaisia: Soininvaaraa arvostetaan yli puoluerajojen, Linkolasta kiistellään vihreitten sisälläkin. Linkolan valtti on siinä, että hänellä on lause. Tuskin kukaan hänen kirjansa Johdatus 1990-luvun ajatteluun lukenut voi unohtaa sen esipuheen vavahduttavaa loppua:

”Mitä tehdään, kun sadan matkustajan laiva on äkillisesti uponnut ja vain yksi kymmenen hengen pelastusvene on saatu vesille? Kun pelastusvene on täynnä, yrittävät ne, jotka vihaavat elämää, kiskoa siihen lisää haaksirikkoutuneita ja upottaa kaikki. Ne, jotka rakastavat ja kunnioittavat elämää, lyövät laivakirveellä partaisiin takertuneet liiat kädet poikki.”

Vertaus uppoavasta laivasta ihmiskunnan tilan symbolina on kulunut, mutta tuo laivakirves on hyvä. Kehno kirjoittaja ei olisi siihen osannut tarttua. Kuten Antti Nylén esseessään "Katkera oppositio" toteaa: "Laivakirves ei ole tavallinen kirves. Sitä käytetään vain hädässä. Sen varteen kanavoidaan kaikki pelko, kammo ja pelastumisen toivo, niin kuin krusifiksiin... niin kuin virheettömään proosavirkkeeseen. Vaikka niitä osaa valmistaa vain harva, kuka tahansa lukutaitoinen voi niitä käyttää" (Vihan ja katkeruuden esseet, 2007).

Tietenkin Linkola manipuloi lukijaansa, mutta hän sentään osaa kirjoittaa. Esimerkiksi Halla-aho on vähintään yhtä kyseenalainen ajattelija, mutta sen lisäksi hän on tylsä, ja se on anteeksiantamaton synti. Tyyli erottaa toisinajattelijan toisinaan ajattelijasta. Siksi Linkolaa on pakko vastentahtoisesti ihailla ja Halla-ahoa helppo halveksia, ihan yhtä lämpimästi ja vilpittömästi.

Linkolan yhteiskunnalliset visiot ovat toteuttamiskelvottomia. Joskus tuntuu siltä, että häntä pidetään esillä juuri siksi: eletään niin kuin ennenkin, sillä ainakaan Linkolan mallia ei kukaan halua. Mutta Linkolan pyörryttäviä esseitä on pakko ihailla, niin jyrkkiä vaatimuksia, tunteita tai tunnustuksia sisältävää taidetta ei liian usein kohtaa.

Suomessa vihreät sai alkunsa Koijärvi-liikkeestä, ja niitä varhaisia vihreitä opuksia joita minäkin luin, oli Soininvaaran ja Linkolan Kirjeitä Linkolan ohjelmasta. Linkolan lause vei mukanaan kuin koski, mutta tarkemmin luettuna oli pakko myöntää, että kyllä Soininvaara näistä kahdesta se fiksumpi on. Hän tajuaa sentään jotain taloudestakin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Soininvaara on fiksu ihminen, samoin Eero Paloheimo ja Pekka Haavisto. Mutta valitettavasti Vihreissä on paljon huuhaa-porukkaa mukana, joiden tärkein tehtävä on vastustaa ydinvoimaa ja puolustaa seksuaalivähemmistöjä. Vertaa Perussuomalaisten ydintehtävään vastustaa maahanmuuttajia.

Kuten olet aikaisemmin sanonut maapallomme on kriisissä, tai oikeammin ihmiskunta on kohta kriisissä, koska on saattanut pallomme tilaan, jossa ihmisen elinmahdollisuudet tyrehtyvät.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Itse asiassa vihreiden kanta ydinvoimaan ei ole kiveen hakattu. Ilmastonmuutos etenee niin nopeasti, ettei meillä ole aikaa odotella että tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntäminen nousee sille tasolle että fossiilisista voidaan luopua. Ilmaston kannalta ydinvoima on ilman muuta parempi vaihtoehto kuin kivihiili tai turve.

Vähemmistöjen puolustaminen on hyvä juttu. Ihme jos siitä tarvitsee edes keskustella, ja toivon että Touko Aalto jatkossakin elää niin, että seksuaalisten vähemmistöjen asema paranee joka puolella maailmaa. Tietysti on harmi, että yksi illanvietto on vienyt fokuksen pois politiikan ja erityisesti vihreiden muista tärkeistä asioista, kuten ilmastonmuutoksesta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ihmettelen kovasti, miksi Touko Aalto puuttuu listalta.

Onhan Touko Aallollakin lause :

” Siinä ympärillä joku pyysi, että voiko läppäistä.”

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Tuolla kommentilla ei varmaankaan pääse edes suurten ajattelijoiden listan hännille.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Tuskinpa Pekka T. sellaisesta edes haaveilee.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #7

Touko Aalto itse saattaa hyvinkin haaveilla hyvästä listasijoituksesta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

”Minä menen nyt kyselytunnille.”

Ehkä sieltä vielä kuoriutuu holkerilainen valtiomies. Ei sillä, että se veisi suurten ajattelijoiden listalle.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #9

Joo, tämä on tätä poliittista keskustelua Suomessa: Holkeri muistetaan siitä että se joi kahvia, Urpilainen muistetaan verkkosukkahousuista, Stubb shortseista ja Aalto läpsyttelystä. Ei tällainenkaan suurten ajattelijoiden listalle vie, mutta saahan sillä pakinoita aikaan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #12

Ja ne pakinat ohjaavat kansalaisten äänestyskäyttäytymistä.

On kuitenkin turha valitella äänestäjien pinnallisuutta kun puoluejohtajienkin pintaliito ajoittain ottaa jälkiä jättävän karkean pohjakosketuksen.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #17

Lähinnä valitan median pinnallisuutta. Paidaton Toivo Aalto kiinnostaa, samaan aikaan Jemenissä ihmisiä kuolee. Kolme vuotta sitten televisiosta tuli BBC:n dokumentti Jemenistä, Unohdettu sota taisi olla sen nimi. Sota jatkuu vieläkin. Who cares?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #19

Jemenin sota on ollut esillä suomalaisessa mediassa yllättävänkin paljon. Tosin syynä lienee suomalaisen Patrian asetoimitukset Saudi-Arabiaan, joka on sekaantunut Jemenissä käytävään sisällissotaan.

Mutta pohjimmiltaan kuitenkin, who cares ?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #21

Niin, ei kukaan jaksa uutisia Jemenistä. Omalla tavallaan suomalaiset tosiaan ovat mukana siinä. Puoli vuotta sitten maailmalle levisi video, jossa suomalainen panssariajoneuvo etenee jemeniläisellä aavikolla. Patria oli myynyt panssariajoneuvoja Arabiemiirikuntiin, joka osallistuu sotaan. Asiaa kommntoitiin ylimalkaisesti. Patriasta sanottiin, etteivät he tiedä, miten ostaja on vaunut aseistanut. Ne myytiin aseistamattomina.

Kyseessä on ainakin periaatteessa sisällissota. On pohjoisen huthit, jotka syrjäyttivät presidentin ja valloittivat pääkaupungin Sanaan. Siirtyivät siitäkin etelämmäksi. He hankkivat hyvitystä sorrolle, jota ovat mielestään kokeneet vuosikymmeniä. On syrjäytetty presidentti, 73-vuotias Abdrabbu Mandur Hadi. Hänen kannatuksensa on olematon, mutta liittolaiset ovat jykevät: Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat, Yhdysvallat ja Egypti. Väitetään, että nyt Hadi istuu saudipalatsissa Riadissa ja lähinnä ryypiskelee. On etelän vastarinta, siirtymäneuvosto, joka haluaa eroon kaikista muista, itsenäiseksi. Etelä oli ennen aluetta, jossa naiset kulkivat tavallisissa puuvillamekoissa eivätkä peittäneet kasvojaan huivilla. Ja on al-Qaida. Kaikki tahtovat valtaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #23

Samoin Patrian mittavat kranaatinheitinkaupat Saudi-Arabiaan olivat muutama vuosi sitten esillä julkisuudessa. Tuskin nuo kyseiset aseet käyttämättöminä varastossa lojuvat.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #26

Eivät varmasti. Länsivallat tekivät suuren virheen arabikevään aikoihin. Silloin Jemen heräsi suuriin mielenosoituksiin. Ne alkoivat tammikuussa 2011 ja kestivät monta kuukautta eri puolilla maata. Massojen viesti oli se, että silloisesta presidentista Ali Abdullah Salehista oli päästvä eroon. Hän oli hallinnut Jemeniä 33 vuotta ja pelannut likaista valtapeliä koko ajan. Marraskuussa 2011 ulkovallat - Persianlahden maat, Yhdysvallat ja EU - tekivät Salehin kanssa vallansiirtosopimuksen. Presidentiksi nousi varapresidentti Hadi, mutta Saleh sai jäädä maahan ja politiikkaan. Tämä oli virhe. Pian Saleh alkoi vehkeillä huthien kanssa, he vahvistuivat ja marssivat pääkaupunkiin. Joulukuussa 2017 Saleh käänsi selkänsä hutheille ja vetosi jemeniläisiin. Kansakuntaa on puolustettava hutheilta. Sen jälkeen hän yritti paeta Sanaasta, mutta huthit tappoivat hänet autoon.

Rauha voisi tulla Jemeniin niin että aseet lasketaan heti. Ketään ei "riisuta aseista". Retoriikka on tärkeää. Kukaan ei saa menettää kasvojaan.

Maa jaetaan neljään hallintovyöhykkeeseen. Pääkaupunki siirretään Taizziin, Sanaa marginalisoidaan. Vyöhykkeet pannaan kipailemaan keskenään: kuka saa alueensa jaloilleen? Esimerkkinä Marib, jossa menee hyvin. Kuvernööri Sultan al-Arada on ottanut ohjat käsiinsä. Teitä rakennetaan, ravintoloita avataan ja leikkipuistoja perustetaan. Yritykset investoivat, työpaikkoja syntyy ja palkat maksetaan. On turvallistakin, jemeniläisessä mittakaavassa. Muut vyöhykkeet saisivat ottaa Maribista mallia.

Hodeidan kaupunki otetaan YK:n hallintaan. Jälleenrakennusrahaa jaetaan siellä.

Kansanäänestys pidetään kolmen vuoden kuluttua ja valtakunnalliset vaalit kymmenen vuoden kuluttua. Sitten kun on erilaisia puolueita, aidosti valinnanvaraa.

"Vaalien järjestäminen nyt olisi järjetöntä. Kansainvälinen yhteisö tekee usein tämän virheen. Vaalit liian aikaisin", suomalainen tutkija Susanne Dahlgren sanoi eilisessä Suomen Kuvalehden (36/2018) haastattelussa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #19

Tarkennus: BBC teki kolme vuotta sitten reportaasisarjan Yemen's Forgotten War. Sama sota jatkuu yhä. Samaan aikaan Suomessa kiistellään siitä, voiko puoluejohtaja juhlia baarissa ilman paitaa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #9

Oli kieltämättä tylsä katsella televisiosta Aalon loittonevaa selkää, kun hän olisi voinut vastata vaikka näin: "Eihän nämä tuoreet kannatusluvut tietystikään hyvät ole, mutta vaaleihin on vielä aikaa ja gallupit ovat aikaisemminkin olleet väärässä - kysykää vaikka Timo Soinilta. Meillä on koko syksy aikaa terästää sanomaamme ja tuoda paremmin esiin vaihtoehtomme hallituksen politiikalle, joka riistää opiskelijoita, pienipalkkaisia yksinhuoltajatyöläisiä sekä työttömiä. Uskonkin, että vaalituloksemme yllättää vielä monet. Ja mitä tulee "kohukuviin" minusta ruotsalaisessa homodiskossa, niin aion jatkossakin toimia ja elää - sekä työssäni että siviilissä - niin, että seksuaalisten vähemmistöjen asema paranee joka puolella maailmaa. Tietysti on harmi, että yksi illanvietto on vienyt fokuksen pois politiikan ja erityisesti vihreiden muista tärkeistä asioista. Vaan nyt alkaa kyselytunti ja minun pitää mennä sinne kysymään juuri yhdestä näistä tärkeistä asioista, eli ilmastonmuutoksesta."

Tuohon olisi hitaastikin - kuten Aallolla on tapana - puhuen mennyt noin 54 sekuntia.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/20180907220118...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olen vakuuttunut, että Soininvaara voisi saada omalla listallaan Helsingissä enemmän ääniä, kuin vihreät yhteensä. Häntä arvostetaan yli puoluerajojen, mutta D’Hondtin haamu vaatii äänestäjää huomioimaan myös millä listalla ehdokas on.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Soininvaaran ajattelu ja ihmiskäsitys on hyvin oikeistolainen .
Ja sen lisäksi hän on valinnut ilmeisen tehoavan, mutta monia myös tympäisevän tavan esittää oikeistolaiset näkemyksensä ikäänkuin " valitettavina totuuksina"
Kuin sanoen " eihän tämä kaikista kivaa ole, mutta valitettavasti tiedän totuuden köyhistä".

En pidä häntä politiikassa ollenkaan " ajattelijana" vaan jonkinlaisena ideanikkarina.
Onko vihreässä liikkeessä enää oikeasti yhtään yhteiskuntafilosofista ajattelijaa ?

Saattaa hyvinkin olla ; olisi vain kiva , jos muutkin kuulisivat hänestä ja hänen ajatuksistaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

http://www.soininvaara.fi/2018/08/30/liberaalin-de...

Minusta tämä viimeisinkin Soininvaaran teksti on hyvä. Kyllä siinä on ajatuksia. Kolumnihan se on, joten ei nyt mitään syvällistä ajattelua. Mutta oikeassa näyttää olevan demokratian kannalta.

Yhdessä kohtaa olen erimieltä: Suomessa kansanedustajat edustavat kansaa ja virkamiehet osaamista. Suomessa kansanedustajat edustavat pääasiassa julkista sektoria ja valtiota. Mikä on täällä kaikki kaikessa. Soininvaara ajattelee myös näin. Hän kannattaa korkeata verotusta ja ns hyvinvointivaltiota, joka nyt vaan tarkoittaa laajaa julkista sektoria ei sen kummempaa. Virkamiesten osaamiseen taas en luota. Eipä näytöt esim raisiossa vakuuta. Verot on korkeammat kuin koskaan, väkeä on kunnanpalveluksessa, silti mikään ei riitä ja palvelut ovat heikot. No liittyy siihen politiikotkin. Virkamiesten esitysten pohjalta mennään. Onkohan enää sellaisia järki kamreereita enää lainkaan, kun minun ollessani valtuustossa, jotka sentään yrittivät pitää taloutta järkevissä mitoissa? Yksi ongelma mikä pitäisi hoitaa on tietenkin julkisensektorin kovin vähäinen työpanos/työntekijä.

Linkolalta luin: johdatus 1990 luvun maailmaan. Kovaa teksiähän siinä oli ja ei tuollaisessa muotivaatteissa/suojatöissä keikaroivalla cityhipsterivihreällä ole mitään yhteistä linkolan kanssa.

Osmo Soininvaaralta: luin jonkun hyvinvointivaltion pelastusoppaan. 90 luvun lamassahan väitettiin hyvivointivaltion olevan vaarassa. En siitä höpötyksestä muista mitään. No hyvinvointivaltio selvisi hyvin. Väki lisääntyi ja menot kasvoivat tehtäviä on tullut aivan älyttömästi lisää. Levisi kuin jokisen eväät. Tuliko siitä sitten parempi. Ei tullut. Alkuperäisiin tehtäviin, joissa sentään oli jotain järkeä ei oikein näytä rahaa riittävän.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuosta kolumnista nostaisin

Vähän huonommatkin päätökset ovat parempi kuin ei päätöksiä lainkaan. Suomessa vetokratia oli pahimmillaan Kataisen hallituksen aikana.

Herra meitä sekametelisoppahallituksilta varjelkoon! Fiksun pääministerin vähemmistöhallitus on paljon parempi, kuin sisäisesti riitainen enemmistö. Sattuneesta syystä Katainen ei vähemmistöhallituta uskaltanut koota...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #10

Suomessahan vähemmistöhallitukset ovat yleensä olleet lyhytikäisiä, mutta Ruotsissa sekin toimii, koska blokkipolitiikka. Soininvaaraa tulee kyllä ikävä, se on ollut Suomen Kuvalehden paras kolumnisti sitten Paavo Haavikon. Haavikkohan kirjoitti uuteen Suomeenkin silloin kun se oli vielä paperilehtenä olemassa.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #11

Kumpikin mies on kiinnostava monessa mielessä ajattelunsa ja viestinsä sisäisessä ristiriitaisuudessa ja usein provokatorisessa ilmaisussaan.
Mutta molemmilla on taipumus laukoa jonkinlaisia " totuuksia", joita sitten ihaillaan ja toistellaan.

Haavikko pyrki tietoisesti tähän asemaan .
Soininvaara ei ehkä niinkään, mutta onhan se ilmeisen kivaa, kun tarjotaan...

Ihmetyttää kyllä, että niin tasapäistävänä ja ylikriittisenä pidetty Suomen kansa on niin ihastunut kaikenlaisiin profeettoihin ja kaipaa heitä koko ajan lisää.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #13

Haavikko on toki eri sarjassa kuin nämä muut siksi että hän oli huomattava runoilija, näytelmäkirjailija ja prosaisti. Linkola ei ole mikään runoilija, mutta hyvää proosaa hän kirjoittaa. Osmo Soininvaara on poliitikko, ja sellaiset eivät tässä A-studion kyselyssä Soininvaaraa lukuun ottamatta kovin korkealle nousseet. Sen sijaan talousosaajat sijoittuivat silmiinpistävän hyvin, ja sellainenhan Soininvaarakin on.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

En tiedä onko kukaan poliitikko mikään yhteiskuntafilosofinen ajattelija, mutta kyllä Elisa Altola on ainakin arvomaailmaltaan jonkin sortin vihreä. Jännä juttu että hän ei sijouttunut lainkaan tässä kyselyssä. Eturiviin hänet itse asetan ajattelijoiden joukossa. Elisa Aaltola saattaa hyvinkin olla Suomen paras esseisti. Ei hän ole sellainen tyylitaituri kuin Antti Nylén tai Pentti Linkola, mutta hän on älyllisesti niin ylivertainen, että jopa minun huomioni kiinnittyy kerrankin siihen mitä sanotaan eikä siihen miten sanotaan.

http://mikalamminp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226538...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kyseessä on TV:stä tuttujen ikinaamojen merkityksetön luettelo.

Esimerkiksi professori Juha Siltalan puuttuminen luettelosta kertoo aivan kaiken valitsijoiden yleissivistyksen matalasta tasosta.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Joo, meillä kaikilla on mielessä joku jonka olisi ehdottomasti pitänyt olla mukana. Sanoin jo että minusta se olisi ollut Elisa Aaltola, mutta eihän minunkaan mielipiteeni sen merkityksellisempi ole.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Onkin hyvä, että molempien henkilöiden nimet puuttuvat listoilta.

Tämä tosiasia paljastaa listan laatijoiden arvomaailman ja asettaa listan sille kuuluvaan arvoonsa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #22

Niin, he ovat lähinnä talousosaajia kaikki. Kyllähän sen maailman menosta huomaa että vain taloudella on väliä. Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, mitä tehtaissa tehdään - ja miksi olisi, kun kaikki tietävät että enimmäkseen turhia tai suorastaan vahingollisia härpäkkeitä - vaan siitä paljonko se tekee tulosta ja kuinka monta ihmistä se työllistää suoraan tai alihankkijoitten kautta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset