Turvapaikka perustuu aina henkilökohtaiseen vainoon
Sosiaalisessa mediassa on levinnyt virheellinen käsitys, että irak ottaisi vastaan vain rikoksiin syyllistyneitä palautettavia. "Normaaleissa peruspalautuksissa palautettavan taustoista ei edes keskustella vastaanottavan maan kanssa", poliisitarkastaja Mia Poutanen poliisihallituksesta sanoi Turun Sanomien haastattelussa 8. elokuuta 2018.
Turvapaikka perustuu aina henkilökohtaiseen vainoon, joka on yksilöllistä.
Maahanmuuttoviraston listaamille äärimmäisen väkivallan alueille ei saa palauttaa. Näitä ovat tällä hetkellä Syyria, Jemen ja Etelä-Sudan kokonaisuudessaan sekä seuraavat Afganistanin alueet: Helmandin maakunta, Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora, Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deli Bala / Haska Mina sekä Kandaharin maakunnan eräät piirikunnat. Kuka tahansa voi joutua näillä alueilla aseellisen väkivallan uhriksi.
Afganistanissa meni vielä 1970-luvulla kaikilla mittareilla hyvin. Neuvostoliitto yritti miehittää sitä koko 1980-luvun, onnistumatta. Amerikka jatkoi sen moukaroimista kivikaudelle seuraavalla vuosikymmenllä. Itsenäisyyttä eivät kyenneet kummatkaan suurvallat viemään mutta talebanien synnystä ja uhosta on heitä kiittäminen. Sen sijaan talebanien tuhoaminen lienee afgaanien itse tehtävä. Tuskinpa muut siihen pystyisivätkään kuin nämä sitkeät sissit.
Turun Sanomissa (8.8.2018) oli haastateltu myös Maahanmuuttoviraston ylitarkastajaa Juuso Hyväristä. Irakin pahimmat alueet, esimerkiksi Mosul, pudotettiin Migrin mustalta listalta kesäkuussa. Arviot äärimmäisen väkivallan alueista elävät ja vaihtelevat EU:n sisällä, sillä eri maat noudattavat erilaista maahanmuuttopolitiikkaa ja myös arvioivat eri maiden vaarallisuutta eri tavoin.
"Morteza, 22, kertoo syntyneensä ja kasvaneensa Afganistanissa. Hän pakeni perheensä kanssa kotimaastaan Iraniin 15-vuotiaana. Sieltä hän lähti Eurooppaan ja saapui Suomeen 2015.
– Haen Suomesta turvapaikkaa, sillä Afganistan ei ole turvallinen maa minulle, Morteza kertoo.
– Afganistanissa on sisällissota ja lait eivät toimi, hän jatkaa.
Ennen perheen lähtöä Iraniin Morteza ehti käydä muutaman vuoden epävirallista koulua Afganistanissa. Hän on myös tehnyt töitä erilaisilla työmailla. Nyt hänellä on Suomessa työpaikka, hän opiskelee suomen kieltä ja hänellä on suomalaisia tukihenkilöitä.
– Pidän Suomesta, tämä on kaunis ja hyvä maa, täällä on turvallista, rakastan tätä maata, Morteza sanoo.
Vaikka moni asia on hyvin, Morteza joutuu elämään epätietoisuudessa ja epävarmuudessa. Hän kokee turvapaikanhakuprosessin raskaaksi ja kielteiset päätökset ovat vaikuttaneet hänen vointiinsa. Stressi on vienyt yöunet, ja voimat eivät enää riitä kokoaikaiseen työntekoon. Keskittymiskyvyn puute hankaloittaa suomen kielen oppimista.
Tähän mennessä Morteza on saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Ja hän pelkää tulevaisuutensa puolesta."
https://yle.fi/uutiset/3-10324494?utm_source=faceb…
”Turvapaikka perustuu aina henkilökohtaiseen vainoon”.
Ei pidä paikkaansa!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä pitää, mikäli Maahanmuuttoviraston ylitarkastajaa Juuso Hyväristä on uskominen.
Ilmoita asiaton viesti
Väite perustunee turvapaikanhakijan omiin lausuntoihin. Jo maalaisjärki sanoo, että turvapaikkaa hakeva esittää tilanteensa mahdollisimman tarkoituksenmukaisiin tietoihin. Totuudesta viis. Jos henkilötiedot eivät pidä paikkaansa, ikä ei pidä paikkaansa, lähtömaakaan ei aina ole oikea, niin kuinka tarkasti muutkaan tiedot pitävät paikkansa.
Ikävä kyllä me suomalaiset uskomme kaiken.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä Maahanmuuttoviraston johtaja on uskottavampi kuin sinä. Ei millään pahalla.
Ilmoita asiaton viesti
Et sitten ole koskaan kuullutkaan turvapaikkaturismista?
Ilmoita asiaton viesti
Olen toki, ja muustakin hölynpölystä. Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. Dublin-järjestelmän lähtökohta on, että EU:n jäsenmaissa on yhtenäiset turvapaikkajärjestelmät. Todellisuudessa jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten vastaanoton ja suojelun myöntämisen kriteereitä hyvin vaihtelevasti.
Samasta maasta ja samasta tilanteesta tulleen turvapaikanhakijan todennäköisyys saada kansainvälistä suojelua vaihtelee jopa nollan ja 95 % välillä jäsenmaasta toiseen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuvanneet tilannetta hakijan näkökulmasta turvapaikka-arpapeliksi. Etelä-Euroopan maista Kreikassa, Italiassa ja Maltalla vastaanotto-olosuhteet ovat erittäin huonot tai vastaanottokeskuksia ei edes ole.
Monet Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista ovat jättäneet taakseen kaiken ja pelkäävät palauttamista kotimaahansa. Kun ensimmäinen EU-maa hylkää turvapaikkahakemuksen, on monen hakijan pakko pyrkiä toiseen maahan ja toivoa myönteistä päätöstä.
Turvapaikanhakijoiden siirtyminen maasta toiseen on yleiseurooppalainen ilmiö. Ihmisille itselleen se on inhimillinen tragedia. Osa maasta toiseen kiertävistä turvapaikanhakijoista ei ole päässyt asianmukaiseen turvapaikkatutkintaan yhdessäkään maassa. Ilman mahdollisuutta päästä laillisiin töihin, opintoihin tai kotouttamistoimien piiriin turvapaikanhakijalla on riski joutua harmaille työmarkkinoille tai ihmiskaupan uhriksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mika Lamminpää, pakolaissopimuksessa velvoitetaan turvapaikanhakijaa hakemaan turvaa ensimmäisestä maasta, johon hän saapuu, joka on ratifioinut pakolaissopimuksen ja noudattaa ihmisoikeuksia. Suurimmalle osalle turvapaikanhakijoista se ensimmäinen maa ei ole edes lähellä Eurooppaa, joten turvapaikkaturismi on todellinen ilmiö.
Ilmoita asiaton viesti
Maahanmuuttoviraston johtajahan on virkamies! Milloin sinä sellaista uskot, nehän ovat vallitsevan poliittisen tilanteen politrukkeja!
Parempi uskoa mamujen omia kertomuksia! Ja olla muutenkin tekemisissä kentällä.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko tuo tarkoitettu vitsiksi?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ollut. Mulla on poliitikasta ja virkamieskytköksistä yli kolmenkummenen vuoden kokemus. Toki sivustakatsojana, tulkkina.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä selvennyksenä sinulle, Mika, en ole mikään äärimielinen. Minä jätin vihreän liikkeen kun se jätti moraalinsa, vähän liian myöhään, vasta 2010 huhtikuussa. Olisi pitänyt herätä jo 1985, kun ne eivät lähteneet puolustamaan pienviljelijöiden asemaa ja Suomen pienyrittäjiä tapettiin pankkikriisissä, silloin vihreät olivat kokoomuksen puolella. Mä siihen aikaan toin biovihanneksia kauppojen hyllyille tunnetuksi.
Mistä luulet Vihreiden liikanimen ”kokoomuksen puutarhaosastasto” tulevan?, mun kielestäni luultavasti, mä en kestänyt niiden hallituksen mielistelyä silloinkaan. Vihreiden piti silloin ajaa meidän bioviljelijöiden asiaa, he eivät tehneet sitä, vaikka me omasta puolesta tehtiin hommamme – me saatiin bioviljely taas valtavirtaan.
Mutta ei muistella pahalla…
Ilmoita asiaton viesti
Joillekin vihreät on kokoomuksen puutarhaosasto, joidenkin mielestä se taas on kuin vesimeloni: vihreä päältä ja punainen sisältä. Jotain vihreät siis tekee oikein. Mitä muuten vuonna 2010 tapahtui sellaista mikä katkaisi kamelin selän?
1985 vihreät ei muuten ollut hallituksessa. Oliko niillä vain kaksi kansanedustajaakin silloin, Kalle Könkkölä ja kuka se villapaitakaveri olikaan, Ville joku.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikkei ollut hallituspuolue 80-luvulla, vihreät oli silti vaikuttaja-liike. Jokainen puolue otti luonnonsuojelun ohjelmiinsa vihreiden alettua painostuksen 70-luvulla. Ääntä siellä osattiin pitää.
Huhtikuussa 2010 satuin katsomaan telkkarista maahanmuuttokeskustelun jossa Sinnemäki kihisi raivosta ja melkein kävi fyysisesti kiinni Jutta Urpilaiseen tämän sanottua, että ”maassa maan tavalla”, silloin aloin tutkia tarkemmin vihreiden poliittisia linjauksia. Sitä ennen olin vaan sitä mieltä, ettei Suomessa muita voi edes harkita äänestettäväksi.
Arvot eivät vastanneet omiani, esim. minulle oli liikaa uskontojen puolustaminen, niihin aikoihin ne vaati islamin uskonnollisten menojen televisiointia sunnuntaisin lähetettäväksi kuten kristillisten touhu, kun uskontojen vaikutusta pitäisi vähentää, varsinkin islamin joka on epäinhimillinen lähtökohtaisesti.
Paternalismia vihreät ajavat puolustelemalla ”uskonnon vapautta”! Sama juttu Naisasiaunionille tapahtui.
Ilmoita asiaton viesti
En tunnista vihreitä tuosta kuvauksesta. Nyt muuten muistan että Komsi se oli.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä taitaa ole kyse siitä, että teoriassa Irakiin voi pakkopalauttaa, mutta käytännössä Irak ei halua ottaa vastaan. Palatussopimusta ei ole vuosien yrittämisen jälkeen saatu neuvoteltua ja Irakin viranomaiset ovat jopa käännyttäneet lentokentältä takaisin Suomeen palautettavia saattajineen.
Tuossa on hyvä Ylen selvennys asiasta.
https://yle.fi/uutiset/3-10261974
Siina myös selviää se, miksi palautettavia viedään reittilennoilla. Koska palautussopimus puuttuu Irakin kanssa, tilauslentoja ei saa järjestää.
Eli kyllä tuon artikkelin mukaan myös pakkopalautettavia viedään Irakiin, mutta Irakissa on myös välillä,kieltäydytty vastaanottamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Irak vastaanottaa normaalisti Suomesta palautettavia kansalaisiaan. ”Vain hyvin harvoin, ehkä kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa, vastaanottajamaa kieltäytyy vastaanottamasta palautettavia”, kertoi poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta (TS 8.8.2018). Tällöin poliisi tuo palautettavat takaisin Suomeen. Viimeksi näin kävi alkukesästä, jolloin muutama Suomesta Irakiin palautettu käännytettiin takaisin Irakista. Väärinkäsitys saattaakin kummuta juuri tästä yksittäistapauksesta.
Poliisi palautti Suomesta viime vuonna noin 2600 ihmistä. Saattamalla heistä palautettiin noin 600. Perille asti saatetaan ne, joiden polisii arvioi voivan olla vaaraksi itselleen tai muille matkustajille. Saattamiseen saatetaan päätyä myös silloin, kun palautettava on sairas, hyvin nuori tai hyvin vanha. Vapaaehtoiseen paluuseen kannustetaan erillisellä paluutuella. Suomi voi yksilöllisen tutkinnan jälkeen palauttaa turvapaikanhakijoita ja muita palautettavia kaikkialle muualle paitsi Maahanmuuttoviraston määrittelemille äärimmäisen väkivallan alueille, joilla kuka tahansa voi joutua aseellisen väkivallan uhriksi.
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikka perustuu aina hakijan kertomukseen…
Ilmoita asiaton viesti
… jonka todenperäisyyden maahanmuuttovirasto varmistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavoin todenperäisyyden voi luotettavasti tarkistaa?
Ilmoita asiaton viesti
Maahantulosäännösten takia useimmat vainoa tai konflikteja pakenevat joutuvat turvautumaan ihmissalakuljetukseen ja väärennettyihin papereihin. Turvapaikan hakemista varten ei voi saada viisumia lähetystöstä. Kohdemaassa on usein mahdotonta saada EU-maissa hyväksyttäviä asiakirjoja. Taustalla voi olla lähtömaan sekasortoinen tilanne ja/tai hakijan vainottu asema. Esimerkiksi Somaliassa, jossa hallinnollisia rakenteita ei käytännössä ole, passeja tai muita
asiakirjoja on mahdotonta saada. Mikäli pakolaista vainoavat kotimaan
viranomaiset, vieraan maan viisumin hankkiminen voi olla vaarallista.
Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista suurimmalla osalla ei ole passia tai muuta henkilöllisyyttä pitävästi todistavaa asiakirjaa. Pakolaisuudessa eläminen tai turvapaikanhakijaksi lähteminen ei kuitenkaan ole laitonta.
Pakolaissopimukseen sekä Suomen ulkomaalais- ja perustuslakeihin sisältyvän palautuskieltosäännön (non-refoulement) mukaisesti ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa vaino, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu. Palautuskiellon periaatetta on noudatettava riippumatta siitä, onko henkilöllä vaadittavat asiakirjat vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
En erikoista , ettei afganistilainen Morteza saanut Iranin kansalaisuutta vaikka asui siellä vuosia.
Erikoista on myös, ettei Iranissa vietettyjen vuosien määrää ole kerrottu.
Erikoista on myös, ettei Euroopassa ennen Suomeen saapumista vietettyjen vuosien määrää ole kerrottu.
Mitä salaamista Mortezin vaiheissa ennen päätymistä turvapaikanhakijaksi Suomeen on ?
Ilmoita asiaton viesti
Iran on hyvin erikoinen valtio, se on totta. Kiina ja Venäjä ovat myös hyvin erikoisia valtioita. Nämä kolme harjoittavat esimerkiksi pakolaisten vakoilua, Pohjoismaista ainakin Ruotsissa ja todennäköisesti myös Suomessa; täällähän sitä ei ole vielä edes kriminalisoitu.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni koko tapaus vaikuttaa oudolta. Avoimuus puuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, Kiina on tosi suljettu maa, samoin Venäjä ja Iran. Siellä avoimuus puuttuu, koska avoimuus voi vaarantaa henkesi. Onneksi meillä Suomessa sana on vapaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ymmärtänyt , että Suomessa
avoimuus rehellisyyden muodossa saattaa vaarantaa turvapaikanhakijan hengen pakkopalautuksen muodossa.
Vai mistä oikein on kysymys esimerkiksi tämän Mortezan kohdalla ?
Ilmoita asiaton viesti
Rehellinen tuo tuntuu olevan, eikä sillä Suomessa henkeän vaaranna. Afganistanista en mene takuuseen.
Miksi sitten juuri tällainen henkilö on valittu edustamaan paperittomia mediassa? Kato kun tälläisen sää löydät ja saat kiinni, ne jotka ovat paperittomia ja maan alla elättäen itsensä rikollisuudella eivät ole löydettävissä niin helpolla.
Ilmoita asiaton viesti
”Maahanmuuttoa tutkiva tutkija Erna Bodström Helsingin yliopistosta kertoo arvioinnin olevan vaikeaa. Hän itse sanoo tuntevansa monia työllistyneitä turvapaikanhakijoita. Useat heistä työskentelevät siivous- tai rakennusalalla.”
Ja täysin puolueeton tutkija taas valikoitunut ”uutiseen”…
Ilmoita asiaton viesti
Niin, olisihan juttuun voitu ottaa vaikka eräs entinen kielitieteilijä, nykyinen nettikirjoittelija ja erään puolueen puheenjohtaja. Hän on sikäli puolueeton tutkija, ettei tiedä maahanmuutosta mitään mutta paasaa siitä minkä sielu antaa ja sylki suuhun tuo. Ylen kaltaisilla laatumedioilla on kuitenkin tapana haastatella sellaisia tutkijoita jotka ovat nimenomaan puheena olevan asian tuntijoita.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Bodström ei kyllä ole puolueeton asiantuntija, vaan hän on myös ihmisoikeusaktivisti. Mutta eihän Yle puolueettomia asiantuntijoita käytä näissä asioissa.
Eikä tämä kielitieteilijäkään ole puolueeton, mutta vaikuttaa kuitenkin olevan hyvin selvillä tietyn maahanmuuton huonoista vaikutuksista Suomelle. Kannattaisi seurata mitä Ruotsissa todella tapahtuu maahanmuuttajiin liittyen, siitä ei vaan Yle halua juuri kertoa. Mitä nyt joskus mainitsee Rinkebyn tapahtumia, pelkkä pintaraapaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Se että joku on myös ihmisoikeusaktivisti ei mitenkään estä häntä olemasta asiantuntija. Eikä se ole mitään tasapuolisuutta että haastatellaan sekä tutkijaa joka tietää jotain maahanmuutosta että entistä kielitietilijää joka paasaa maahanmuutosta kaikella sillä uskonvarmuudella minkä vain täydellinen asiantuntemattomuus voi kaunaretoriikkaa viljelevälle nettikirjoittelijalle antaa.
Pasi Kivioja kirjoitti uusimmassa Suomen Kuvalehdessä (32/2018) osuvasti:
”Harva ihminen on niin mielipiteistä ja vaikutteista vapaa tabula rasa, että kelpaisi täydellisen neutraaliutensa vuoksi kaikille puritaaneille ja olisi vielä hyvä haastateltava. Aktiivinen kansalaistoiminta tai poliittinen ajattelu ei vähennä asiantuntijan asiantuntemusta eikä tee henkilöstä epäkelpoa haastateltavaa.
Läpinäkyvyys kuitenkin parantaa journalismin laatua, ja siksi olennaiset kytkökset on syytä tuoda esiin. Taustojen kertomatta jättämisestä tulee ongelma, jos media esittää tällaisen haastateltavan neutraalissa roolisssa tai jos hän puhuu taustakytköksensä puolesta tai sen vastustajia vastaan.”
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikan tosiaan pitäisi perustua henkilökohtaiseen vainoon ja tuossa jutussa esiintyvään Mortezaan ilmeisesti ei tällaista uhkaa kohdistu. Sisällissota tai lakien toimimattomuus, eivät ole perusteita turvapaikan myöntämiselle. Kyllähän kaikkien luulisi haluavan, että turvapaikka myönnetään vain sitä todella tarvitseville.
On tietysti loistavaa, jos tp-hakija onnistuu työpaikan saamaan, mutta eihän se vaikuta turvapaikan saamiseen. Mortezan pitäisi hakea työperäistä oleskelulupaa.
Jännä muuten tuo Bodströmin titteli. Hän on siis tutkija jo ennenkuin on edes tehnyt väitöskirjaa. Itse olen ollut siinä käsityksessä, että tuo kulkisi päinvastaisessa järjestyksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkija on ammattinimike, tohtori on oppiarvo. Eli sinulla meni ilmeisesti nämä sekaisin. Tohtoriksi ei tule ennen kuin väitöskirja on hyväksytty, mutta moni tekee väitöskirjaa tutkijana toimiessaan.
Ilmoita asiaton viesti
On ammattinimike, mutta mille taholle Bodström tekee tutkimusta? Olen käsittänyt, että hänellä ei ole virallista tutkijan vakanssia missään, vaan tekee vasta väitöskirjaa. Korjaa toki, jos olen väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne tapausta tarkemmin, mutta eihän kaikilla tutkijoilla välttämättä ole mitään vakituista vakanssia missään.
Ilmoita asiaton viesti
Eli toistaiseksi voimme olettaa, että Bodström ei ole koskaan toiminut tutkijana, vaan vasta väsäilee väitöskirjaansa. Ylen uutisointi oli tältä osin siis harhaanjohtava.
Ilmoita asiaton viesti
Aika ohuilla siivuilla leimataan taas YLE, kun pelkällä googlettamisella nimellä asian oikea laita selviää!
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisi olevan tutkijana Helsingin Yliopistossa.
https://www.helsinki.fi/fi/contacts/persons/erna-b…
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Minulla oli hänestä jäänyt väärä mielikuva. Kiitos korjauksesta.
Ilmoita asiaton viesti
On taas Mielikuvien Voimalla menty?
Ilmoita asiaton viesti
Tällä kertaa tosiaan pilkka osui omaan nilkkaan. Googletin kyllä Bodströmin ennen ensimmäistä kommenttia, mutta pikaisesti katsoin virheellisesti, että oli vielä väitöskirjaa tekevä opiskelija, eikä tutkijana yliopistolla. Virheitä sattuu, mutta ne pitää osata myöntää.
Vastoin omaa Mielikuvaasi, niin kyllä minä pyrin aina tarkistamaan faktat, ennenkuin kommentoin. Tyhmä olohan tuollaisesta virheestä tulee.
Miksi muuten itse pyrit kääntämään asiat aina päälaelleen, kuten alempana humanitäärisen maahanmutton kustannusten osalta?
Ilmoita asiaton viesti
Vakavat aseelliset konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein maailman köyhimmissä maissa. Köyhyys, epätasa-arvo ja väkivaltaiset konfliktit ruokkivat toisiaan. Teollisuusmaihin tulevista turvapaikanhakijoista huomattava osa tulee Afganistanin, Somalian, Zimbabwen tai Eritrean kaltaisista erittäin köyhistä maista. Köyhyys itsessään ei kuitenkaan oikeuta saamaan kansainvälistä suojelua. Jos huono elintaso on ainoa peruste turvapaikkahakemukselle, hakemus hylätään.
Osa pakolaisista jatkaa matkaa ensimmäisestä maasta, johon he ovat päässeet pakenemaan, mutta jossa he eivät saa tarvittavaa suojelua. Pakolaisen oikeuksiin kuuluu myös oikeus ansaita oma elantonsa, mutta käytännössä pakolaisleirit tarjoavat mahdollisuuden siihen vain hyvin harvoille.
Kaupungeissa elävien pakolaisten määrä on kasvanut kaupungistumisen edetessä kehitysmaissa. UNHCR arvioi, että sen mandaatin alle kuuluvista pakolaisista jo puolet elää kaupungeissa, usein slummeissa tai hökkelikylissä. He eivät yleensä saa terveys- tai sosiaalipalveluja ja elanto hankitaan harmaan talouden piiristä. Isoja pakolaiskeskittymiä on muun muassa Pakistanissa, Syyriassa, Keniassa ja Etiopiassa. Sekä kehitysmaiden pakolaisleireillä että kaupungeissa elävillä pakolaisilla on usein heikot mahdollisuudet kotoutua kyseiseen maahan eivätkä he voi palata kotimaahansakaan.
Turvapaikkajärjestelmän tarkoitus ei ole ratkaista köyhyyden ja konfliktien
ongelmia, vaan tarjota viimekätistä suojaa ihmisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Ensisijaisesti tulisi vaikuttaa pakkosiirtolaisuuden syihin kansainvälisellä yhteistyöllä, kuten kehitys- ja kauppapolitiikalla. Kehityspolitiikkaan suunnatut resurssit ovat kuitenkin vaatimattomat. Useimmat maat, mukaan lukien Suomi, eivät ole nostaneet kehitysapuaan sille tasolle, johon ne ovat YK:ssa sitoutuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Eli kustannukset Suomessa eivät mielestäsi ole vielä tarpeeksi korkeat vai mitä yrität sanoa? Vähän jää epäselväksi, kun kirjoitat pakolaisuuden syistä, leireistä ja köyhyydestä, kun puhe oli Suomelle aiheutuvista kustannuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Voivatko rikkaat parantaa maailmaa? Siis vaikkapa Yhdysvaltain vaurain 10 prosenttia? Millaisia uhrauksia heidän pitäisi tehdä, jotta maailman nälkäongelma saataisiin hoidettua? Ei aivan uskomattomia uhrauksia. Jos jokainen tähän ryhmään kuuluva antaisi viisi prosenttia tuloistaan hyväntekeväisyyteen, saataisiin pariinkin kertaan kerättyä summa, joka riittäisi maailman nälkäongelman hoitamiseen. Ehkä niille rikkaille sittenkin jäisi ihan tarpeeksi, ja vähän ylikin. Mutta helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi, kuten joku joskus jossain sanoi.
Kaverini mietti eilen aamulla töihin kävellessään, kuinka paljon Suomessa mahtaa olla lottomiljönäärejä. Ja että kuinka kerettiläistä ois ajatella, et ois laki jolla säädettäis siitä, kuinka rikas yksittäinen ihminen saa olla (huom. hän ei suunnitellut sellaista lakia). Ja mitä niillä rahoilla voiskaan tehdä esim. luonnonsuojelussa & kun osa ois pois kulutuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo ei varmaan miljardööreillä paljoa tunnu, vaikka 5% omaisuudestaan antaisivat pois, mutta mitä tekemistä tällä on humanitäärisen maahanmuuton Suomelle, ennenkaikkea tavalliselle palkansaajalle, aiheutuvista kustannuksista?
Ilmoita asiaton viesti
No jos ihan tavallisten veronmaksajien palkkapussia katsotaan, niin oisko ne maahanmuuton kustannukset promillen kymmenesosan luokkaa. Uusia työpaikkojahan maahanmuutto tuo joka maahaan. Nykyään Dublinissakin on hyviä ravintoloita, ja parhaita ovat marokkolaiset, kreikkalaiset, intialaiset, nepalilaiset ja italialaiset. Parasta olutta on kyllä Guinness, se vain pitää juoda paikan päällä, koska it doesn’t travel well, kuten eräs irkkuäijä minulle pubissa sanoi. Ja tottahan tuo turisi.
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikka henkilökohtaisen vainon perusteella ei ole ainakaan aikaisemmin ollut se pääasiallinen syy millä maahamme on voinut asettua. Suomen veronmaksajien kannalta kalliiksi ovat käyneet nämä muut löperösti sovelletut toissijaiset perusteet. Tämän vuoksi monet irakilaiset valitsivat 2015 Suomen eikä maita matka varrelta.
Mitä tulee Ylen käyttämiin asiantuntijoihin ja raportointiin, niin vähän yksipuolista tuo näyttää olevan. Pääosin myönteisiä uutisia ja positiivisesti suhtautuvia asiantuntijoita on esillä. Ei ainakaan heti tule mieleeni, että esimerkiksi taloudellisia faktoja ja ongelmia olisi kovin usein tuotu esille.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se on tullut esille että maahanmuutosta tulee suunnilleen saman verran tuloja kuin menoja, ellei enemmänkin. Suomen turvapaikkalinja ei ole koskaan ollut löperö. Kielteisiä päätöksiä tulee paljon, eikä ne aina ole olleet ihan loppuun asti harkittujakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kun puhutaan humanitäärisstä maahanmuutosta, niin eikö olisi syytä tuoda esiin sen aiheuttamia kustannuksia? Ei maahanmuuttoa voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Kyllähän sinä toki tämän tiedätkin, mutta taitaa olla liian arka aihe käsitellä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuossa aiheessa mitään arkaa ole. Tämä puheenvuoro ei vain niitä käsittele. Kustannukset ovat joka tapauksessa varsin vähäiset. Ja kai sinäkin tiedät, että turvapaikanhakijat ynnä muut pakolaiset ovat todella pieni osa maahanmuutosta? Suurin osa maahanmuuttajista on virolaisia ja venäläisiä; viimeksi mainittujen joukossa on tosin nykyään myös turvapaikanhakijoita. On muuten mielenkiintoinen ilmiö, että suomalaismiehillä on naimakauppoja venäläisten naisten kanssa ja suomalaisilla naisilla turkkilaisten miesten – ja nykyään Turkistakin tulee kokonaisia perheitä hakemaan Suomesta turvapaikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Peltola toi esiin sen, että Yle ja sen valitsemat asiantuntijat käsittelevät kovin positiivisessa hengessä humanitääristä maahanmuuttoa, eikä sen taloudellisia vaikutuksia tai ongelmia tuoda esille. Tähän sitten vastasit, että kaiken maahanmuuton vaikutukset ovat positiivisia. Aikamoista väistelyä.
Mikä on sinulle vähäinen kustannus? Miljardi, kaksi, kolme? Jostain syystä kustannuksia ei ole haluttu koskaan kunnolla laske. Kustannuksethan eivät lopu, kun tp-hakija on saanut oleskeluluvan, vaan jatkuvat niin kauan, kun oleskeluluvan saanut on onnistunut työllistymään. Siihen asti hän tuottaa kuluja valtiolle ja kunnille. Joidenkin humanitääristen maahanmuuttajaryhmien osalta työllisyystilastot ovat surkeita vielä vielä useiden vuosien maassaoleskelun jälkeenkin. Kustannukset eivät siis todellakaan ole pieniä.
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikanhakijamäärään vaikuttaa merkittävimmin se, millaisia kriisejä ja konflikteja maailmassa on. Eniten pakolaisuutta ovat viime vuosina tuottaneet Afganistanin, Irakin ja Somalian kriisit. Suurimmillaan Euroopan turvapaikanhakijamäärät olivat viimeksi Bosnian sodan aikaan vuonna 1992, jolloin Länsi-Eurooppaan tuli 650 000 hakijaa. Euroopan turvapaikanhakijamäärät ovat 2000-luvulla olleet noin puolet tästä.
Myös Suomen maahanmuuttajista vain pieni osa on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Vuosina 2006–2009 Suomeen on vuosittain saanut oleskeluluvan 2000–3000 turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaista ja heidän perheenjäsentään. Tämä on noin seitsemäsosa kaikesta maahanmuutosta.
Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee vuosittain kaikissa EU-maissa. Suomeen on 2000-luvulla tullut hakijoita 1500–6000 henkilöä vuodessa. Suomen osuus Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista on noin prosentti. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia UNHCR:n kautta. Pakolaiskiintiö on pitkään ollut 750 henkilöä vuodessa.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan kansainvälisiä pakolaisia on noin 16 miljoonaa, joista runsaat 10 miljoonaa kuuluu UNHCR:n mandaatin alle. Lähi-idän alueen vajaat viisi miljoonaa palestiinalaista pakolaista ovat YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n vastuulla.
Ilmoita asiaton viesti
En tainnut kysyä määristä mitään, mutta kovasti tunkua olisi enemmänkin Välimeren ylin. Tosin he eivät (pientä osuutta lukuunottamatta) turvapaikan tarpeessa olekaan, vaan ovat paremman elämän perässä. Suurin syy tähän on holtiton väestönkasvu, ei mitkään kriisit.
Kysyin humanitäärisen maahanmuuton kustannuksista (en ihmismääristä) ja mikä on mielestäsi vähäpätöinen summa? Peltolan tavoin minuakin ihmetyttää miksi kustannuksista ja muista negatiivisista tekijöistä pyritään vaikenemaan. Ihmetystä lisää, jos ne kerran ovat hyvin vähäisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmahan on siinä että työlupa heltisi vielä 1960-luvulla helpommin (ja Eurooppaan matkustaminenkin oli helpompaa). Nyt kun Euroopasta on tehty linnoitus johon ei niin vain pääse ja josta työlupaa ei niin vain saa, niin salakuljettajat juhlivat ja turvapaikkasysteemiä käytetään väärin. Suurin syy sille, miksi salakuljetus on kannattava bisnes, on se, että ei ole olemassa laillisia väyliä saapua Eurooppaan. Salakuljettajat ovat matkantarjoajia tilanteessa, jossa laillisia välyliä ei ole. Näitä väyliä EU ei ole lisännyt.
Vuosi 2017 on ollut Espanjassa muuttoliikkeen huippuvuosi: meritse tai maitse Afrikasta saapui lähes 28 700 siirtolaista. Tänä vuonna meritse on saapunut Espanjaan jo lähes saman verran siirtolaisia Afrikasta kuin viime vuonna yhteensä. Espanjaan tuli heinäkuun kahden viimeisen viikon aikana lähes 6 000 siirtolaista, kun samaan aikaan Italian kautta tulijoita oli alle 600. Tänä vuonna Afrikasta Eurooppaan on saapunut Välimeren yli yhteensä noin 60 000 luvatonta siirtolaista.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen kysyin humanitäärisen maahanmuuton kustannuksista (en ihmismääristä) ja mikä on mielestäsi vähäpätöinen summa? Peltolan tavoin minuakin ihmetyttää miksi kustannuksista ja muista negatiivisista tekijöistä pyritään vaikenemaan. Ihmetystä lisää, jos ne kerran ovat hyvin vähäisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä se ettei työlupia esimerkiksi Etelä-Eurooppaan ole viime vuosina saanut johdu siitä, ettei työvoiman tarvetta ole ollut. Jotenkin kirjoituksesi perusteella työlupia pitäisi myöntää, vaikkei mitään tarvetta olisikaan. Eurooppa mikään linnoitus ole jos tänne on sadoin tuhansin vyörynyt väkeä tai sitten puhutaan kyllä todella heikosta linnoituksesta. Ymmärrän tulijoiden motiivit, mutta en ymmärrä eurooppalaisten päättäjien motiivia päästää tulijoita Eurooppaan. Nämä luvatta tulijat eivät varmasti ole olleet eivätkä tule olemaan yhteiskuntiamme turvallisemmaksi ja vauraammaksi tekevä joukko.
On sulaa hulluutta maksaa siitä, että yhteiskuntamme muuttuu huonommaksi. Meidän päättäjämme ovat enemmän kiinnostuneita, etteivät tulijat vain saisi huonoa kohtelua tai ettei heidän usein yhteiskuntamme arvoista poikkeavia kulttuurisia/uskonnollisia arvojaan kyseenalaistettaisi. Nykyisen käytännön eli omien kansalaisten ja tulijoiden välisen eturistiriidan voimakas esille tuominen katsotaan usein sopimattomaksi ”vihapuheeksi”. Toki ristiriitojen esille tuominen voi johtaa myös ei toivottuihin seurauksiin, mutta vielä pahempi on seuraus kun ihmiset havaitsevat että heiltä on asioita peitelty tarkoitushakuisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus oli niin, että Eurooppaan pääsi noin vain etsimään töitä, ja yhtä helposti takaisin jos töitä ei löytynyt. Nykytilanteessa ikävää on se, että tänne pyrkivät joutumaan tekemään uskomattomia uhrauksia päästäkseen tänne. Ei meistä kukaan maksa lomamatkoistaan niin paljon kuin nämä reppanat, ei edes absoluuttisesti saati suhteellisesti. Ja kun on uhrannut kaiken päästäkseen tänne – usein valheellisten lupausten houkuttelmana – ei halua mennä takaisin kun ei ole mitään minne palata. Talo on myyty ja omat sekä sukulaistenkin rahat syöty.
Vihapuheesta puheen ollen: kannatan sananvapautta, mutta arabiankielinen Al Jazeera pitäisi kieltää.
Ilmoita asiaton viesti
Eli kaikki pitäisi päästää vapaasti Eurooppaan etsimään töitä ja sitten he poistuisivat, jos sitä ei löytyisi? Ethän sinä itsekään tuohon usko.
Suomessa laittomasti maassa oleville tarjotaan aika paljon palveluita, joihin monessa Afrikan maassa eivät pääse käsiksi, kuin kaikkein rikkaimmat. Afrikkalaisilla standardeilla huipputason terveyspalvelut ilmaiseksi ja koko maailman standardeilla huipputason peruskoulu ilmaiseksi, jne. Jos olisin köyhä kehitysmaalainen, niin tottakai haluaisin viedä perheeni tuollaisiin olosuhteisiin, etkö sinäkin?
Ilmoita asiaton viesti
Sixten Korkman kirjoitti asiaa sivuten hyvin:
”Olisi aivan luonnollista, jos populismin syyttävä sormi osoittaisi huonosti säädeltyä rahoitusjärjestelmää ja räikeitä tuloeroja. Mutta ei: syntipukkia haetaan EU:sta, muukalaisista, eliitistä tai mediasta. Nämä luodit ovat harhaisia, vaikka voivat tilapäisesti lisätä populismin kannatusta.
YHDYSVALTOJEN nykyhallinto haluaa purkaa kaikkea säätelyä ja rikastuttaa verokevennyksin jo ennestään rikkaita. Tämä vain kärjistää ongelmia.
Brexit johtaa toteutuessaan työttömyyden kasvuun ja köyhyyden lisääntymiseen. Lisäksi Iso-Britannian arvossa pidetyn terveydenhuoltojärjestelmän toimintaedellytykset heikkenevät.
Yritykset sulkea rajoja eivät korjaa niitä Afrikan ongelmia, jotka pakolaisvirtaa aiheuttavat. Vihapuheet eivät helpota pakolaisten integroimista Euroopan työvoimaan ja yhteiskuntaan.”
Tyytymättömyyden taustan voi ymmärtää hyväksymättä tarjottua lääkettä. Populismi on onnettomien ihmisten traaginen liike. Näin siksi, että sen ajama politiikka on yleensä joko merkityksetöntä tai haitallista myös kannattajiensa kannalta.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005785139.htm…
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikanhakijoista ei ainakaan koidu enempää tuloja kuin menoja. Ammatti propagandistit osaavat muuten hyvin sotkea työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton, pakolaiset, siirtolaiset, turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat keskenään siten että lopputulos näyttää siltä että ”Hei, me tienataan tällä!”. No, ehkä te tienaattekin mutta suomalainen veronmaksaja ei.
Opetetaanko teille tuota propagandaa jossakin? Tampereella?
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikanhakijoiden joukko on taustoiltaan kirjava, eikä hakijoiden koulutustaustoista ole systemaattisesti kerättyä tietoa. Suurimmissa lähtömaissa mahdollisuus peruskoulutukseen ja lukutaitoisten osuus väestöstä vaihtelevat suuresti. YK:n kehitysohjelman UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Irakissa (suurin lähtömaa Suomessa viime vuosina) lukutaitoprosentti on 74 prosenttia, Afganistanissa noin 28 prosenttia ja Iranissa 82 prosenttia. Somaliasta luotettavia tietoja ei ole saatavilla.
Turvapaikanhakijalla on nykyisen lain mukaan oikeus työntekoon kolme kuukautta hakemuksen jättämisestä, mikäli hänellä on Suomen viranomaisten hyväksymät matkustusasiakirjat. Muut hakijat saavat työskennellä kuuden kuukauden oleskelun jälkeen.
Maahanmuuttajien ja pakolaisten työttömyysaste on huomattavasti suurempi kuin kantaväestön, vaikkakin se parani tasaisesti 2000-luvun aikana. Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna korkein työttömyysaste (50–60 prosenttia) on Afganistanin, Irakin, Somalian ja Sudanin kansalaisilla, joista valtaosalla on pakolaistausta.
Maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa parani tasaisesti koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan, ja tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella myös pakolaistaustaisten maahanmuuttajaryhmien asema työmarkkinoilla paranee ajan myötä samalle tasolle kuin muidenkin siirtolaisten.
Ilmoita asiaton viesti
”Maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa parani tasaisesti koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan, ja tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella myös pakolaistaustaisten maahanmuuttajaryhmien asema työmarkkinoilla paranee ajan myötä samalle tasolle kuin muidenkin siirtolaisten.”
Kaikkien työllisyys parani 2000-luvun alussa, kun elimme erittäin voimakasta nousukautta.
Mitä tarkoitat muilla siirtolaisilla? Työperäisiä maahanmuuttajia? Opiskelijoita? Mitä selvityksiä mahdat tarkoittaa? Ainakin ”Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi” -tutkimuksen (UTH) tulosten mukaan tuo on paskapuhetta. Pakolaistaustaisten työllisyysaste on 5-10 vuoden asumisen jälkeen 30% ja yli kymmenen vuoden asumisen jälkeen 52%. Vastaavasti työn perusteella tulleiden luvut ovat 84% ja 89%, opiskelun perusteella 77% ja 90%.
https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf”Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi” -tutkimuksen (UTH) tulosten kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Sirpa Abdallah kirjoitti puheenvuoroon blogin ”Onko Afganistan turvaton maa?” Keskustelu oli tuskin päässyt alkuun, kun hän päätti sen. Ilmeisesti argumentit loppuivat kesken. Eipä hätää, minä sitten kirjoitin asiasta oman puheenvuoron, ja ajattelinpa pelastaa tähän vielä sen yhden kommentin, jonka eräs toinen bloggaaja oli ketjuun laittanut. Sen tolkun ihmisen, Jouni Suonsivun, joka osasi vastata Sirpan kysymykseen:
”On ja ei. Riippuu siitä kenelle, missä ja milloin.
Työskentelin vajaan vuoden 2015-2016 vastaanottokeskuksen alaikäisyksikössä, ensin opettaja-ohjaajana sekä opetuksen järjestyttyä toisin tavoin, ohjaajana. Omassa yksikössäni oli yksinomaan afgaaneja, kahdessa muussa, joissa työskentelin ajoittain myös lukuisia muita kansallisuuksia.
Oman yksikköni afgaaneista runsas puolet tuli Afganistanista, vajaa puolet olivat toisen polven pakolaisia eli Iranissa syntyneitä sinne tulleiden afgaanivanhempien jälkeläisiä/ vanhempiensa kanssa Iraniin tulleita mutta Afganistanissa syntyneitä. Suurin osa, joskaan eivät kaikki, Suomeen tulleista afgaanipakolaisista ovat shiialaisia hazaroita. Shiialaisuus ei näy ulospäin kuten hazaruus näkyy: heissä on vaihtelevassa määrin näkyvissä keltaisen rodun tunnusmerkit, joten he ovat talibaneille/muille hazaroita vainoaville helppo kohde.
Iskut shiialaisiin moskeijoihin tarkoittavat iskua hazaroita vastaan, sillä yleensä, joskaan eivät kaikki, hazarat ovat shiioja. Harvat muut kuin hazarat taas Afganistanissa edustavat shiioja. Hazaroita vainotaan yhtäältä alkuperänsä (Tshingis-kaanin sotilaiden ja paikallisten naisten jälkeläisiä, joita on lähteestä riippuen 10-15 prosenttia maan väestöstä) ja toisaalta uskontonsa vuoksi.
Ns. sisäinen pako ei käy Afganistanissa (eikä monessa muussakaan klaani- tai heimokulttuuriin perustuvassa maassa) kuten se kävisi vaikkapa Suomessa. Tämä tosiasia vain unohtuu tai sitä ei alkuunkaan ymmärretä, kenties blogistikaan ei tätä oivalla. Se voi onnistua periaatteessa noissa suurissa kaupungeissa. Kabulissa on kokonainen kaupunginosa, miltei kaupunki kaupungissa, joka on miltei hazaroiden asuttama. Alueella on hazaroiden itsensä muodostama korttelipoliisia vastaava sisäisen järjestyksen ja ulkoisten uhkien vuoksi. Alueen sisällä sitten torit ja moskeijat ovat vaarallisia, koska iskut kohdistuvat yleensä niihin, kun väkeä on koolla. Maan sisäisillä matkoilla, vaikkapa bussimatka Kabulista Heratiin, vaara on siinä, jos talibanit/muu toimija on vallannut armeijan tarkastuspisteen (tätä tapahtuu) bussin tullessa tarkastukseen: yleensä muut matkustajat saavat jatkaa, mutta hazarat erotellaan ja toisinaan tapetaan suoraan paikalle, mutta lunnaiden toivossa voidaan pitää myös panttivankeina. Tiedotusvälineet, varsinkaan länsimaiset eivät ole kaikkialla läsnä eikä kaikista, edes suurista iskuista raportoida meille asti.
Iranissa syntyneiden/varttuneiden afgaanien tilanne vaihtelee. Kaikki eivät ole saaneet käydä edes koulua. Muutamilla Iranissa varttuneilla nuorilla puuttui osa hampaista (ei ylipäänsä pääsyä hammashoitoon tai ei varaa siihen).
Mikä tahansa maa, jonne tai sen osiin, Suomen kansalaista varoitetaan matkustamasta, mutta jonne, joko koko maahan tai osiin siitä, turvapaikanhakija katsotaan voitavan (pakko)palauttaa, ei tosiasiassa ole turvallinen. Kaksoisstandardit muuttavat asiat näennäisesti hyväksyttäviksi niille, jotka haluavat uskoa ajattelematta ja ottamatta selvää asioista.”
Ilmoita asiaton viesti
Menee tietysti vähän termikikkailuksi, mutta toissijaisen suojelun perusteella ei myönnetä turvapaikkaa, joskin kyllä oleskelulupa.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, joskus on hyvä olla tarkkana termien kanssa, ettei mene niin kuin sketsisarjassa Ihmisten puolue:
”Täytyy pitää humanitaarinen ja muu maahanmuutto erillään!”
”Kyllä! Vastustamme molempia!”
Ilmoita asiaton viesti
”Menee tietysti vähän termikikkailuksi, mutta toissijaisen suojelun perusteella ei myönnetä turvapaikkaa, joskin kyllä oleskelulupa.”
Kustannuksiin tuolla ei ole vaikutusta, eikä kyllä mihinkään muuhunkaan, rasitteeksi jäävät.
Ilmoita asiaton viesti
Heikkoon työllistymiseen on monia syitä. Turvapaikanhakijat saapuvat maahan ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, joka on usein edellytys työpaikan saamiselle. Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pitkät, jopa 1–2 vuotta. Jatkuvan oleskeluluvan puute voi vaikeuttaa turvapaikanhakijan työpaikan saantia. Myös työnantajien ennakkoluulot vaikuttavat työllistymiseen.
Perustavanlaatuiset ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle, myös pakolaisille. Suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva noudattaa ihmisoikeuksien ja perustuslain mukaista yhdenvertaisuuden periaatetta. Pakolaiset saavat työvoima- ja
sosiaalitoimistossa saman kohtelun kuin suomalaiset. Työttömänä työnhakijana oleva pakolainen saa siten samaa työttömyyspäivärahaa kuin suomalainen ja maksaa tuloistaan veroa.
Turvapaikanhakijoille myönnettävä tuki on 30 prosenttia pienempi kuin toimeentulotuen vähimmäismäärä. Tällä tuella vastaanottokeskuksessa asuvan turvapaikanhakijan on katettava ruoka, vaatteet, hygienia, liikkumisensa ja muut henkilökohtaiset menot. Lapsilisään tai esimerkiksi opintotukeen turvapaikanhakijat eivät ole oikeutettuja. Mikäli turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa päivittäiset ateriat, vähennetään avustuksen perusosasta noin 80 prosenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Miten seuraavan roskankin ymmärtämisessä voi olla vaikeuksia?
-”Morteza, 22, kertoo syntyneensä ja kasvaneensa Afganistanissa. Hän pakeni perheensä kanssa kotimaastaan Iraniin 15-vuotiaana. Sieltä hän lähti Eurooppaan ja saapui Suomeen 2015.
– Haen Suomesta turvapaikkaa, sillä Afganistan ei ole turvallinen maa minulle, Morteza kertoo.
Mitä vainoa Iranissa tällä elintasosurffarilla oli ja miksei voi palata sinne ja mitä horisee Afganistanista? Kaikkihan nämä Iranin afgaanit saavat ansaitut 7 negaansa …
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikanhakijamäärään vaikuttaa merkittävimmin se, millaisia kriisejä ja konflikteja maailmassa on. Eniten pakolaisuutta ovat viime vuosina tuottaneet Afganistanin, Irakin ja Somalian kriisit. Suurimmillaan Euroopan turvapaikanhakijamäärät olivat viimeksi Bosnian sodan aikaan vuonna 1992, jolloin Länsi-Eurooppaan tuli 650 000 hakijaa. Euroopan turvapaikanhakijamäärät ovat 2000-luvulla olleet noin puolet tästä.
Myös Suomen maahanmuuttajista vain pieni osa on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Vuosina 2006–2009 Suomeen on vuosittain saanut oleskeluluvan 2000–3000 turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaista ja heidän perheenjäsentään. Tämä on noin seitsemäsosa kaikesta maahanmuutosta.
Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee vuosittain kaikissa EU-maissa. Suomeen on 2000-luvulla tullut hakijoita 1500–6000 henkilöä vuodessa. Suomen osuus Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista on noin prosentti. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia UNHCR:n kautta. Pakolaiskiintiö on pitkään ollut 750 henkilöä vuodessa.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan kansainvälisiä pakolaisia on noin 16 miljoonaa, joista runsaat 10 miljoonaa kuuluu UNHCR:n mandaatin alle. Lähi-idän alueen vajaat viisi miljoonaa palestiinalaista pakolaista ovat YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n vastuulla. Sen lisäksi maansisäisiä pakolaisia on arviolta 26 miljoonaa, joista yli puolta avustaa UNHCR.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa oleskelulupa voidaan myöntää turvapaikanhakijalle myös ns. humaaneista syistä johtuen…
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikanhakija voi saada pakolaisen statuksen eli turvapaikan, tai hänelle voidaan myöntää oleskelupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Suomessa oleskelulupa voidaan myöntää myös yksilöllisistä inhimillisistä syistä tai tilapäisenä, mutta tällöin kyse ei ole kansainvälisestä suojelusta.
Turvapaikka perustuu Geneven pakolaissopimuksen pakolaisen määritelmään, joka laadittiin toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR laatii säännöllisesti ohjeita siitä, kuinka allekirjoittajamaiden tulisi sopimusta tulkita. Sopimuksen kautta valtiot ovat periaatteessa sitoutuneet ohjeistusten noudattamiseen. Turvapaikan saaminen edellyttää riittävän vakavien oikeudenloukkauksien vaaraa, jotka voivat liittyä henkilön alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen tai poliittiseen mielipiteeseen.
Pakolaissopimuksen rinnalle on myöhemmin laadittu muita kansainvälistä suojelua koskevia säännöksiä, joita sovelletaan laajalti muun muassa Euroopan maissa. Jos turvapaikan saamisen yksilölliset edellytykset eivät täyty, mutta hakija on vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi ja on siksi kansainvälisen suojelun tarpeessa, hän voi saada toissijaista suojelua.
Euroopan unionin ns. pakolaisen määritelmädirektiivissä on yhteiset kriteerit turvapaikan ja toissijaisen suojelun myöntämisestä, joita jäsenmaiden on noudatettava ja sisällytettävä kansallisiin lakeihinsa. Turvapaikan ja toissijaisen suojelun lisäksi enemmistö EU-maista myöntää myös humanitaarista suojelua. Pakolaissopimuksen lisäksi kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksissä on noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja kidutuksen vastaisen yleissopimuksen säännöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskassa ilmestyvä Jyllands-Posten uutisoi 7.10.2017 uutisen 700
turvapaikanhakijasta, joista maahanmuuttoviranomaisten mukaan 634
oli valehdellut lähtömaansa muuksi, kuin mitä olivat ilmoittaneet.
Nuo 634 olivat lähtöisin muusta arabimaasta, kuin olivat uskotelleet.
Viranomaiset käyttivät selvitystyössä some-ja puhelindatatietoja ja
kansainvälistä yhteistyötä. Muu selvitystyö on jo siksi äärimmäisen
haastavaa, että ko. Lähi-idän maissa ei todellakaan ole samantasoista
henkilörekisteriä, kuin esim. Suomessa.
Turun terrori-iskun tekijä ja kaverinsa olivat myös valehdelleet
henkilötietonsa, joiden oikeaperäisyydestä Suomen viranomaiset
eivät tienneet. Herää vain aiheellinen epäilys, kuinka moni nyt
jo Suomessa turva-ja oleskeluluvan saaneista on saanut jalkansa
koko maailman Suomen sossun hoivaan väärillä tiedoilla, etenkin
kun 2015 alkaneen itämaisen invaasion tilanteessa viranomaiset
joutuivat työskentelemään kiireessä, jollei stressattuna ?
Ilmoita asiaton viesti
Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. Dublin-järjestelmän lähtökohta on, että EU:n jäsenmaissa on yhtenäiset turvapaikkajärjestelmät. Todellisuudessa jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten vastaanoton ja suojelun myöntämisen kriteereitä hyvin vaihtelevasti.
Samasta maasta ja samasta tilanteesta tulleen turvapaikanhakijan todennäköisyys saada kansainvälistä suojelua vaihtelee jopa nollan ja 95 % välillä jäsenmaasta toiseen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuvanneet tilannetta hakijan näkökulmasta turvapaikka-arpapeliksi. Etelä-Euroopan maista Kreikassa, Italiassa ja Maltalla vastaanotto-olosuhteet ovat erittäin huonot tai vastaanottokeskuksia ei edes ole.
Monet Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista ovat jättäneet taakseen kaiken ja pelkäävät palauttamista kotimaahansa. Kun ensimmäinen EU-maa hylkää turvapaikkahakemuksen, on monen hakijan ainoa vaihtoehto pyrkiä toiseen maahan ja toivoa myönteistä päätöstä.
Turvapaikanhakijoiden siirtyminen maasta toiseen on yleiseurooppalainen ilmiö. Ihmisille itselleen se on inhimillinen tragedia. Osa maasta toiseen kiertävistä turvapaikanhakijoista ei ole päässyt asianmukaiseen turvapaikkatutkintaan yhdessäkään maassa. Ilman mahdollisuutta päästä laillisiin töihin, opintoihin tai kotouttamistoimien piiriin turvapaikanhakijalla on riski joutua harmaille työmarkkinoille tai ihmiskaupan uhriksi.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisen 4 vuoden aikana Eurooppaan on saapunut pääosin elintaso- ja turva-
paikkashoppareita lienee jo lähemmäs 2 miljoonaa. Karkeasti yksinkertaistaen
puhtaasti kutsumattomina vieraina. Suurin osa islamilaisista maista.
Kyseinen invaasio ja massa on tuonut mukanaan myös kymmeniä tuhansia sellaisia
henkilöitä, joita eivät EU-poliitikkojen alati toistamat eurooppalaiset arvot
hetkauta pätkääkään. Pilli ja Pullako ne esim. naapurissamme entisessä Kansan-
kodissa polttelevat autoja tai ammuskelevat toisiaan ja sivullisiakin otsaan?
Max ja Moritz ilmeisesti joukkoraiskasivat keskellä Wieniä nuoren naisen ja
yllyttivät Hampurissa tai Kölnissä itämaiden shamaaneja hiukka kopeloimaan ja
käyttämään keskisormeakin muuhunkin kuin puhtaaseen ketutuksen ilmaisuun?
Oletteko Te Vihreät ym. samanmieliset aatteen kannattajat ja eurooppalaisia
ihmisoikeusarvoja jankuttavat papukaijat laskeneet jossain puoluetoimistossa,
kuinka paljon omina tappioina meidän suomalaisten, ruotsalaisten tai saksalais-
ten junttien, siis EU-kansalaisten on kärsittävä miestappioina ja miljardeina –
mikä on siis aivan kohtuullista, jotta paljon esille nostamanne kansainväliset
ihmisoikeus- ja pakolaissopimukset toteutuisivat? Missä ovat teidän taivaste-
lunne ja angstinne ihmisoikeussopimusten pahoista rikkomuksista näkyneet jul-
kisuudessa ja medioissa, kun kyseessä on EU-kansalainen esim. suomalainen ?
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikanhakijamäärään vaikuttaa merkittävimmin se, millaisia kriisejä ja konflikteja maailmassa on. Eniten pakolaisuutta ovat viime vuosina tuottaneet Afganistanin, Irakin ja Somalian kriisit. Suurimmillaan Euroopan turvapaikanhakijamäärät olivat viimeksi Bosnian sodan aikaan vuonna 1992, jolloin Länsi-Eurooppaan tuli 650 000 hakijaa. Euroopan turvapaikanhakijamäärät ovat 2000-luvulla olleet noin puolet tästä.
Myös Suomen maahanmuuttajista vain pieni osa on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Vuosina 2006–2009 Suomeen on vuosittain saanut oleskeluluvan 2000–3000 turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaista ja heidän perheenjäsentään. Tämä on noin seitsemäsosa kaikesta maahanmuutosta.
Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee vuosittain kaikissa EU-maissa. Suomeen on 2000-luvulla tullut hakijoita 1500–6000 henkilöä vuodessa. Suomen osuus Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista on noin prosentti. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia UNHCR:n kautta. Pakolaiskiintiö on pitkään ollut 750 henkilöä vuodessa.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan kansainvälisiä pakolaisia on noin 16 miljoonaa, joista runsaat 10 miljoonaa kuuluu UNHCR:n mandaatin alle. Lähi-idän alueen vajaat viisi miljoonaa palestiinalaista pakolaista ovat YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n vastuulla. Sen lisäksi maansisäisiä pakolaisia on arviolta 26 miljoonaa, joista yli puolta avustaa UNHCR.
Ilmoita asiaton viesti
”Minulle tolkun ihminen on se, joka ottaa kantaa, ennen kuin asiat menevät huonoon suuntaan. Se vaatii rohkeutta.” (Hussein al-Taee)
https://www.maailmankuvalehti.fi/2018/4/pitkat/hus…
Ilmoita asiaton viesti