Turvapaikka perustuu aina henkilökohtaiseen vainoon

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt virheellinen käsitys, että irak ottaisi vastaan vain rikoksiin syyllistyneitä palautettavia. "Normaaleissa peruspalautuksissa palautettavan taustoista ei edes keskustella vastaanottavan maan kanssa", poliisitarkastaja Mia Poutanen poliisihallituksesta sanoi Turun Sanomien haastattelussa 8. elokuuta 2018.

Turvapaikka perustuu aina henkilökohtaiseen vainoon, joka on yksilöllistä.

Maahanmuuttoviraston listaamille äärimmäisen väkivallan alueille ei saa palauttaa. Näitä ovat tällä hetkellä Syyria, Jemen ja Etelä-Sudan kokonaisuudessaan sekä seuraavat Afganistanin alueet: Helmandin maakunta, Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora, Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deli Bala / Haska Mina sekä Kandaharin maakunnan eräät piirikunnat. Kuka tahansa voi joutua näillä alueilla aseellisen väkivallan uhriksi.

Afganistanissa meni vielä 1970-luvulla kaikilla mittareilla hyvin. Neuvostoliitto yritti miehittää sitä koko 1980-luvun, onnistumatta. Amerikka jatkoi sen moukaroimista kivikaudelle seuraavalla vuosikymmenllä. Itsenäisyyttä eivät kyenneet kummatkaan suurvallat viemään mutta talebanien synnystä ja uhosta on heitä kiittäminen. Sen sijaan talebanien tuhoaminen lienee afgaanien itse tehtävä. Tuskinpa muut siihen pystyisivätkään kuin nämä sitkeät sissit.

Turun Sanomissa (8.8.2018) oli haastateltu myös Maahanmuuttoviraston ylitarkastajaa Juuso Hyväristä. Irakin pahimmat alueet, esimerkiksi Mosul, pudotettiin Migrin mustalta listalta kesäkuussa. Arviot äärimmäisen väkivallan alueista elävät ja vaihtelevat EU:n sisällä, sillä eri maat noudattavat erilaista maahanmuuttopolitiikkaa ja myös arvioivat eri maiden vaarallisuutta eri tavoin.

"Morteza, 22, kertoo syntyneensä ja kasvaneensa Afganistanissa. Hän pakeni perheensä kanssa kotimaastaan Iraniin 15-vuotiaana. Sieltä hän lähti Eurooppaan ja saapui Suomeen 2015.

– Haen Suomesta turvapaikkaa, sillä Afganistan ei ole turvallinen maa minulle, Morteza kertoo.

– Afganistanissa on sisällissota ja lait eivät toimi, hän jatkaa.

Ennen perheen lähtöä Iraniin Morteza ehti käydä muutaman vuoden epävirallista koulua Afganistanissa. Hän on myös tehnyt töitä erilaisilla työmailla. Nyt hänellä on Suomessa työpaikka, hän opiskelee suomen kieltä ja hänellä on suomalaisia tukihenkilöitä.

– Pidän Suomesta, tämä on kaunis ja hyvä maa, täällä on turvallista, rakastan tätä maata, Morteza sanoo.

Vaikka moni asia on hyvin, Morteza joutuu elämään epätietoisuudessa ja epävarmuudessa. Hän kokee turvapaikanhakuprosessin raskaaksi ja kielteiset päätökset ovat vaikuttaneet hänen vointiinsa. Stressi on vienyt yöunet, ja voimat eivät enää riitä kokoaikaiseen työntekoon. Keskittymiskyvyn puute hankaloittaa suomen kielen oppimista.

Tähän mennessä Morteza on saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Ja hän pelkää tulevaisuutensa puolesta."

https://yle.fi/uutiset/3-10324494?utm_source=faceb…

 

MikaLamminp
Vihreät

Olen julkaissut teokset Talvimatka (runoja, Oppian 2022), Eila ja Ossi – Suomen kielen alkeisoppikirja (Gummerus 2010), Mies joka putosi jaloilleen (romaani, Oppian 2020) ja Siltoja – Opettajan koronapäiväkirja (Oppian 2021).

Kuvan otti Timo Jakonen (Turun Sanomat)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu