Salametsästäjät tappavat pantasusia

Minun järkeeni ei oikein tahdo mahtua, miksi uhanalaista eläintä pitää metsästää. Suomessa on noin 150-180 sutta, ja aivan hyvin niitä voisi olla kolminkertainen määrä. Pysyisivät terveempinäkin kun geeniperimä olisi vähän laajemmalla pohjalla. Susikanta on supistunut vuodessa neljänneksen, noin 50 yksilöä. Todennäköisin syy susikatoon oli lisääntyvien aikuisten korkea kuolleisuus tavella 2015-2016, mikä on omiaan alentamaan kannan pentutuotantoa. 

Kokonaan tai pääosin Suomen puolella liikkuuu neljätoista susilaumaa. Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmin puolin liikkuu seitsemän laumaa, ja lisäksi susiparien asuttamia reviirejä arvioitiin olevan yhteensä 18.

Tohtorikoulutettva Johanna Suutarisen väitöstutkimus paljastaa salametsästyksen laajuuden: lähes puolet seurantalähettimellä varustetuista pantasusista on tapettu salaa. Kuolleista 91 pantasudesta 52 oli metsästetty laittomasti, 29 laillisesti. Lisäksi 31 satelliittisutta oli kadonnut jäljettömiin. Laittomasti tapettuja pantasusia saattaa olla enemmänkin kuin 52. Osa kadonneista eläimistä on voinut hävitä lähettimen teknisen vian, osa taas salametsästyksen takia.

"Arvio pantasusien laittomasta metsästyksestä on konservatiivinen, varman päälle tehty, vaikka konkreettista näyttöä kaikista kadonneista tapauksista ei ole", Suutarinen sanoo uusimman Suomen Kuvalehden haastattelussa (SK 37 15.9.2017).

Suutarisen tutkimuksen tulokset on julkaistu hiljattain Biological Conservation -tiedelehdessä. Tutkimuksen päätuloksia on, että salametsästys vaihtelee paljon vuosittain. Vähimmiläään laiton pyynti verottaa noin kymmenyksen koko susikannasta, pahimpina salametsästysvuosina jopa 30-40 prosenttia. Suhteellisesti eniten salametsästäjien tähtäimeen valikoituu tutkimuseläimiä.

"Susiviha  perkelöityy pantasuteen. Se vaikuttaa olevan houkutin, trofee metsästäjille", Suutarinen sanoo.

"Toivottavasti nyt loppuu keskustelu siitä, onko salametsästystä vai ei", Suutarinen sanoo.

 

MikaLamminp
Vihreät

Olen julkaissut teokset Talvimatka (runoja, Oppian 2022), Eila ja Ossi – Suomen kielen alkeisoppikirja (Gummerus 2010), Mies joka putosi jaloilleen (romaani, Oppian 2020) ja Siltoja – Opettajan koronapäiväkirja (Oppian 2021).

Kuvan otti Timo Jakonen (Turun Sanomat)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu