Salametsästäjät tappavat pantasusia
Minun järkeeni ei oikein tahdo mahtua, miksi uhanalaista eläintä pitää metsästää. Suomessa on noin 150-180 sutta, ja aivan hyvin niitä voisi olla kolminkertainen määrä. Pysyisivät terveempinäkin kun geeniperimä olisi vähän laajemmalla pohjalla. Susikanta on supistunut vuodessa neljänneksen, noin 50 yksilöä. Todennäköisin syy susikatoon oli lisääntyvien aikuisten korkea kuolleisuus tavella 2015-2016, mikä on omiaan alentamaan kannan pentutuotantoa.
Kokonaan tai pääosin Suomen puolella liikkuuu neljätoista susilaumaa. Suomen ja Venäjän välisen rajan molemmin puolin liikkuu seitsemän laumaa, ja lisäksi susiparien asuttamia reviirejä arvioitiin olevan yhteensä 18.
Tohtorikoulutettva Johanna Suutarisen väitöstutkimus paljastaa salametsästyksen laajuuden: lähes puolet seurantalähettimellä varustetuista pantasusista on tapettu salaa. Kuolleista 91 pantasudesta 52 oli metsästetty laittomasti, 29 laillisesti. Lisäksi 31 satelliittisutta oli kadonnut jäljettömiin. Laittomasti tapettuja pantasusia saattaa olla enemmänkin kuin 52. Osa kadonneista eläimistä on voinut hävitä lähettimen teknisen vian, osa taas salametsästyksen takia.
"Arvio pantasusien laittomasta metsästyksestä on konservatiivinen, varman päälle tehty, vaikka konkreettista näyttöä kaikista kadonneista tapauksista ei ole", Suutarinen sanoo uusimman Suomen Kuvalehden haastattelussa (SK 37 15.9.2017).
Suutarisen tutkimuksen tulokset on julkaistu hiljattain Biological Conservation -tiedelehdessä. Tutkimuksen päätuloksia on, että salametsästys vaihtelee paljon vuosittain. Vähimmiläään laiton pyynti verottaa noin kymmenyksen koko susikannasta, pahimpina salametsästysvuosina jopa 30-40 prosenttia. Suhteellisesti eniten salametsästäjien tähtäimeen valikoituu tutkimuseläimiä.
"Susiviha perkelöityy pantasuteen. Se vaikuttaa olevan houkutin, trofee metsästäjille", Suutarinen sanoo.
"Toivottavasti nyt loppuu keskustelu siitä, onko salametsästystä vai ei", Suutarinen sanoo.
Ei kai salametsästäminen lopu ennen kuin siitä saa tarpeeksi ankaran rangaistuksen. Monelle metsästysharrastajalle olisi vaikkapa aseenkantoluvan menettäminen loppuelämäksi tarpeeksi mojovan sakkorangaistuksen ohella riittävä. Mutta jos sekään ei riittäisi, niin sitten rangaistusasteikkoa voisi koventaa edelleen. Salametsästyksen ilmiantajille voisi myös säätää palkkion.
Ilmoita asiaton viesti
Juha ”STASI” Kuikka vauhdissa 😀
Salametsästys on oire siitä, etteivät ihmiset luota viranomaisten harkintakykyyn ja toimintaan tässäkään asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ai että silloin saa ottaa lain omiin käsiin? Ei kuulosta hyvältä.
Ilmoita asiaton viesti
En minä sitä tarkoittanut, vaikka vihreiden puheenjohtajan agendalla toimintamalli on hyväksyttävä.
Kovinkaan montaa salametsästäjää ei ole saatu ilmeisesti lakitupaan, koska palvelut (lue virkavalta) loistavat poissaolollaan. Toiminnalla on yhteisön laaja hyväksyntä niin ilmiantajatkin on vähissä.
Tuo ilmiantopalkkio on huono ratkaisu, koska se aiheuttaa varmasti tilanteita, joissa ihmiset ampuvat toisiaan susien sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Lähdesuojalla turvattu ilmianto, josta tuomioon johtaneessa tapauksessa maksettaisiin vaikkapa kymppitonnin palkkio, voisi hyvinkin toimia. Nykyäänkin voi netin kautta tehdä ilmiantoja nimettömänä, mutta silloin ei saa palkkiota.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Touko Aalto ole salametsästyksen puolesta puhunut. Ihme väite.
Metsästäjien pitäisi ryhmäkurilla puuttua salametsästykseen. Kun yksi töpeksii, kaikki kärsivät.
Ilmoita asiaton viesti
Touko Aalto Ylelle: Kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävää ”omaa harkintaa käyttäen”
Kuvitteleeko Touko narsistisesti, että ihmiset ovat tottelemattomia vain hänen hyväksymissään asioissa.
Itse en kannata susien salakaatamisen perustelemista kansalaistottelemattomuutena, mutta tällaiseen tuo Touko pojan aivopieru saattaa johtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tahallinen väärinymmärtäminen onnistuu aina. Asiat eivät ole oikein rinnastettavissa, kun toiset puolustavat elämää, toiset tappamista.
Mainittakoon että Apartheidin vastustaminen ja Koijärvi-liike, josta Vihreätkin saivat alkunsa, olivat myös kansalaistottelemattomuutta. Martin Luther Kingin väkivallaton vastarinta oli sekin kansalaistottelemattomuutta, ja hänetkin on jo kauan sitten nostettu yhdeksi ihmiskunnan suurista esikuvista.
”Väkivaltaa ei saa koskaan käyttää, se kääntyy aina itseään vastaan. Che oli väärässä: ei saa sytyttää lisää Vietnameja, väkivalta hukuttaa viattomat.
Voima on suhteellista, väkivalta suhteetonta: se on kostoa. Teillä on monia muita keinoja, älyn, tiedon ja kärsivällisyyden aseet: teroittakaa niitä. Väkivalta on osoitus heikkoudesta.”
Mannerin romaanista Varokaa, voittajat (1972/1976)
Ilmoita asiaton viesti
Se mitä olen seurannut susikeskustelua, eivät ääripäät tässäkään asiassa kohtaa.
Kannatan susikannan nostamista ja salametsästyksen kovempia rangaistuksia mutta samalla ymmärrän kyllä ihmisten huolet, olivat ne sitten miten rationaalisia tai epäsellaisia: Jos mun huudeilla olisi susilauma, olisin kovin huolissani metsässä puuhaavasta 7-vuotiaasta lapsestani ja rajoittaisin tämän ja koirani ulkoiluja, jälkimmäinen pihassa juoksunarussa. Aika monella ”susiensuojelijalla” argumentit ovat ihmisten huolenaiheiden leimaaminen. Ihmiset pitäisi ottaa tosissaan.
Meilläpäin aina silloin tällöin uutisoidaan nähdyistä susista. Aina ne ovat sitten ”jatkaneet matkaa” eli selittämättömästi hävinneet maisemista.
Ilmoita asiaton viesti
Karstula/Kyyjärvellä on jo vuosia liikkunut 12 suden lauma (kuulemma) Minäkin olen siellä metsissä jo 90-luvulla kuljeksinut ilman kännykkää alle 10-vuotiaana, enkä ole yhteenkään suteen siellä törmännyt, ja vasta viime vuonna näin niillä leveyspiireillä peuran.
En ole pahemmin Suomen suurpethoihin luonnossa – vaikka kuinka Jumalan seläntakana olen ollut – törmännyt, että kyse taitaa lähinnä (mielestäni) olla irrationaalisesta pelosta. Voitaisiin jopa puhua susiphobiasta, ja ihmiset on lampaita, jotka laumamentaliteetilla kulkee eteenpäin.
Ihan mielenkiinnosta: Jos ihminen oikeuttaa susien tappovimmaansa sillä, että pelkää sutta, niin oikeuttaako samanlainen argumentti koirakammosta kärsivää, kun välillä löytyy pitkin Suomen suurkaupunkeja niitä myrkkymakkaroita sun muuta.
Että voiko koirakammoinen oikeuttaa makkaran myrkyttämisen sillä, kun pelkää niitä koiria niin paljon???
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on vinha perä. Koirien myrkyttäminenkin on minusta väärin, vaikka koirat ovat ihan oikeasti tappaneet Suomessa ihmisiä. Pahaa sutta ei ole kuin Punahilkassa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kuullut Lapissa annettavan susille myös nitrotabletteja lihaan upotettuna, onko sekin ansapyyntiin verrattavaa salametsästystä, tätä lienee mahdoton valvoa millään tavoin.
Ilmoita asiaton viesti
> Minun järkeeni ei oikein tahdo mahtua, miksi uhanalaista eläintä pitää metsästää.
> ”Susiviha perkelöityy pantasuteen. Se vaikuttaa olevan houkutin, trofee metsästäjille”, Suutarinen sanoo.
Sitä en tiedä paljonko sutta ”vihataan”. Yksi keskeinen syy on se, että metsästäjät haluavat suojella omia koiriaan sudelta. Jos on koiran menettänyt, on selvä että hieman arveluttaa päästää uutta koiraa metsään susien kanssa. ja tähän voi liittyä pientä vihaakin.
Moni voi myös ajatella, että sudet verottavat riistaa (totta tai epätotta), jonka metsästäjä haluaisi pitää itsellään. Syyt eivät välttämättä perustu mihinkään vihaan, vaan usein ehkä vain ajatukseen omasta edusta ja tähän liittyvästä ongelman (suden) eliminoinnista. Lisäksi tietenkin pelko siitä, että sudet voisivat tehdä jotain pikkulapsille ja yksin matkaa tekeville koululaisille. Jotain voi myös ärsyttää ”vihreiden” into suojella susia, mikä voi näyttäytyä heille yksipuolisena ja liian ehdottomana.
Trofeeajattelu tuskin liittyy kovin paljoa pantasusiin. Pantasusia saatetaan ampua siksikin, että niiden sijainnista saa tietoa netistä. Varsinaisia trofeita ei voi keräillä, mutta on mahdollista, että joissain kaveripiireissä suden tappaja saa kovan jätkän mainetta. Se mitä susille on ehkä oman tai naapurikylän miesten toimesta tapahtunut, voi olla kiinnostava (vitsintapainen) juttuaihe tuttujen kesken (sekä hyväksyntä-, lievässä paheksunta- että neutraalissa mielessä). Ja jos on savua, ehkä tultakin, ja joku voi kokea salametsästyksen hyväksytyksikin kansanhuviksi. Tällaisia juttuja olen itsekin kuullut. On selvä että ne ovat varsin kiinnostavaa juttuainesta / juoruiltavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannanhoidollinen sudenmetsästys alkoi vuonna 2015. Myöntämällä lisää lupia maa- ja metsätalousministeriä yritti kitkeä laitonta pyyntiä ja liennyttää petovihaa. Aluksi salametsästys vähenikin, mutta näyttää siltä, että vuonna 2016 laiton pyynti taas lisääntyi.
Ilmoita asiaton viesti
Minä tahtoisin suojella metsiäni niiltä haitoilta, jotka muodostuvat kun susi ei enää tee työtä puolestani, ikävä kyllä minä en voi olla 24/7 passissa kiväärin kanssa ja yrittää torjua metsävahinkoja.
Salakaatajille voisi (ehdotuksena) säätää rangaistukseksi vaikka metsänomistajien vahinkojen korvaamisen, kun ovat kaataneet luonnon omat populaatio poliisit pois.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen on tosiaan katsonut asiakseen korjailla luonnon tasapainoa itselleen mieleiseen suuntaan. Hirvet tekevät hallaa taimikoissa, mutta toisaalta ihminen metsästää hirviä aika ahkerasti, ja toisaalta kehittelee luonnolle vieraita taimikoita, jotka helposti kärsivät hirven makutottumuksista. Minun suhtautumiseni on oikeastaan sellainen, että katson asialliseksi sen, että ihminen ottaa luonnosta kymmenyksensä, ja ohjailee sitä vahvastikin noilta osin, mutta toisaalta jättäisin luonnon silti valtaosin lähelle luonnollista tilaansa. Ihmisellä on nykyään liikaa voimaa ja kykyä ja ymmärtämättömyyttä, jotta hänet voisi jättää vapaasti temmeltävänä joukkona tekemään luonnolle mitä tahtoo.
Ilmoita asiaton viesti
Kertoo kuinka totaalisesti suomalainen ihminen on vieraantunut luonnosta. Sudesta aiheutuu olematon riski ja on silti sairaalloisen vihan kohde. Koirat ovat riskikohde vain siksi, ettei metsästäjä enää jaksa itse liikkua, vaan on ulkoistanut juoksemisen lähes kokonaan koiralleen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka totaalisesti pitää olla vieraantunut luonnosta, jos kuvittelee metsästyskoirien olevan siksi, että juokseminen on ulkoistettu niille?
Ilmoita asiaton viesti
Salametsästäjät ovat tavallaan tyhmiä, kun eivät tajua mitenkä uhanalaisen lajin poistaminen jo valmiiksi hauraasta ekosysteemistä vaikuttaa kaikkeen.
Vaikka kovasti on yritetty saattaa ihmisten tietoisuuteen, että kun Yellowstonen kansallispuistosta hävitettiin susipopulaatio, niin koko kansallispuiston ekosysteemi sairastui ja kärsi – Amerikkalaiset joutuivat ”istuttamaan” uuden susikannan Venäjältä puistoon, että luonto elpyisi.
Olen tavallaan sitä mieltä, että voisimme ihan piruuttaan likvidoida sudet ja vaikka karhut, ahmat, ilvekset ja näädät pois metsistä, ja kattella sitä touhua seuraavat 50 vuotta ja näyttää ihan konkreettisesti vaikutukset kun ne tapahtuisivat ihan silmien edessä.
Ja näin metsänomistajana voin sanoa, että kyllä se susi metsässä on paljon parempi vieras kuin taimia tuhoavat sarvipäät.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä mistä tämä salametsästyslaulu aikoinaan on lähtenyt liikkeelle. Ehkä sen taustalla on halu mustamaalata metsästäjäkuntaa – tiedä häntä.
Suomessa on pannoitettu susia nk. GPS-pannoilla vuodesta 2009 lähtien ja sitä ennen käytettiin VHF-alueella toimivia ”tutkapantoja”, joiden kantama oli alle kymmenen kilometriä. Toimiakseen panta tarvitsee akun ja nykyiset GPS-pannat lakkaavat toimimasta viimeistään vuoden sisällä, jonka jälkeen suden liikkeiden seuranta hankaloittuu huomattavasti. Suomessa käytettävät pannat lienevät Vectronic Aerospacen pantoja.
Panta (paino n. 1 kg) on sudelle melkoinen riesa ja estää käytännössä sen normaalin toiminnan lähes kokonaan. Sen lisäksi panta aiheuttaa pahoja vaurioita suden turkiin ja hiertymiä kaulan ihoon. Tästä on useita havaintoja.
Luke ei ole erityisen kiinnstunut ”kuolleista” pannoista, vaan olen itse kuvannut kuolleita eläimiä luonnossa, joilla edelleen on ollut panta kaulassa. Valitettavasti kommenttiin ei voi lisätä kuvia kaulavaurioista ja hiljaisista pannoista. Pannan aiheuttama haitta saattaa olla yksi syy siihen, että pantasudet hakeutuvat herkemmin asutuksiin. Minulla on myös kuvia pantasudesta (Kojo), joka vietti yönsä Toholampilla navetoiden takana.
Tieto salametsästyksestä lienee SK:n sivuilta, mutta tiedämme, että kaikki viranomaisten käsiin tulleet sudet päätyvät Eviralle ja heidän tilastojen mukaan 2001-2014
1. susia on tutkittu 81 kpl,
2. yleisin kuolinsyy oli liikenneonnettomuus (31 kpl 38%),
3. sairaudet (kapi) 6 kpl 7,4 %,
4. luvattomia tappoja 14 kpl 17 %
5. vanhoja ampumajälkiä seitsemässä sudessa (9%),
6. poliisin luvalla lopetetuista susista hieman yli puolella (56 %) oli vakavia vammoja tai sairauksia.
Sitten ovat kaikki luonnolliset kuolemat ja ne, joissa sudet yksinkertaisesti syövät toisensa ja jälkeläisensä – susi on pahimman lajin kannibaali (kirjassani Suden Pohjola on kuvia tästä).
Tietysti tilastoista puuttuvat vuodet 1998 – 2000 ja 2014 – 2016, mutta jokainen ymmärtää, että ”tappamisfrekvenssi” tuskin näinä vuosina on muuttunut.
Sitten tulevat kaikki huhut, joita tuvissa kerrotaan. Se on kuitenkin toinen asia ja sen perusteella ei pidä vetää johtopäätöksiä väitöskirjaan.
Susista ja koirista vielä sen verran, että koiria menetetään susille sekä metsästyksessä, luontopoluilla että pihoilla, jonne sudet tulevat ja jopa murtauuvat koirien teräsverkkohäkkeihin.
Tässä niin kuin muissakin aiheissa olisi hyvä, jos alustaja ja kommentaattorit pysyisivät asiassa ja olisivat hiljaa jos ei ole tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän tuosta ”salametsästyslaulusta”.
On selvä että erityisesti vihreällä suunnalla on hyvä joukko sellaisiakin ihmisiä, joiden suhtautuminen tähän asiaan on jonkin verran hurmahenkistä. On kiva maalailla viholliskuva kiilusilmäisistä ei-vegaaneista sivistyneen maailman (Helsinki) ulkopuolella olevista metsästäjistä, jotka ammatikseen vihaavat viattomia susia. Ja sitten vihata näitä.
Toisaalta noissakin tilastoissa on 17% luvattomia tappoja, ja joitain hutilaukauksia, joten jostain syystä yhteiskunta ei toimi aivan aiotulla tavalla. Ja on tietenkin mahdollista, että joitain susia päätyy turpeen alle, viranomaisten rekisteröinnin ulkopuolelle.
Kai pitäisi päätyä jonkinlaiseen hallittuun tasapainotilaan, jossa susia on jokin kaikkien hyväksymä määrä. Noiden koiravhinkojen ja muiden pelkojen vuoksi on todennäköistä, että kokonaan salakaadoista ei irti päästä. Yksittäisten metsästäjien kohdalla koiran kuoleman kostaminen tms. voi joskus painaa enemmän kuin yleinen lainkuuliaisuuden vaatimus tai rangaistuksen uhka. Ehkä jatkossa koirille keksitään nykyistä parempia turvavarusteita, ja sudet fiksuina eläiminä oppivat paremmin välttämään ihmisen omaisuuden kimppun käymistä.
Pannoista vielä sen verran, että on erittäin hyvä, että tietoa susien liikekistä ja niiden kohtaloista kerätään. Ehkä susille mukavammat valjaat eivät oikein toimisi, mutta ehkä pannan rakenne vielä paranee ja paino kevenee jatkossa.
Ilmoita asiaton viesti
Salametsästyslauluja en ole kuullut, mutta salametsästyksestä puhutaan ihan sen takia, että sitä on. Ja hyvä että puhutaan. Vielä parempi jos se saadaan loppumaan. Mistään metsästäjien mustamaalauksesta tässä ei ole kyse, muuten kuin ehkä sikäli, että salametsästäjät pilaavat lainkuuliaistenkin metsästäjien maineen.
Ilmoita asiaton viesti
Asiasta on hyvä puhua, koska salametsästystä esiintyy.
Puheet ”susivihasta” menevät ehkä vähän yli, ”laulelun”, mustamaalaamisen tms. puolelle, sillä salametsätystä saattaa hyvin esiintyä ”susivihan” (mitä tuo tarkoittaneekin) kanssa tai ilman. Tarkoitan siis, että itse salametsästyksestä voisi puhua osuvammin ja asiallisemmin ilman tuota termiä, menettämättä keskustelusta mitään oleellista (paitsi tietenkin sen alleviivatun vastapuolen paheksuntakomponentin).
Ilmoita asiaton viesti
Vihasta lienee kysymys, koska kannanhoidollisesta metsästyksestäkin tuli vain sutta ja sekundaa. Sen piti lopettaa salametsästys, mutta toisin käsi. Laillisten kaatojen lisäksi tehtiin laittomia, koska joillekin mikään ei riitä. Voihan se toki niinkin olla että nämä salametsästäjät eivät omasta mielestään vihaa mitään. Ehkä he luulevat olevansa Punahilkkaa ja sen isoäitiä vapauttamassa.
Ilmoita asiaton viesti
> Voihan se toki niinkin olla että nämä salametsästäjät eivät omasta mielestään vihaa mitään.
Juuri noin. Ja sehän vihan määrän ratkaisee, mitä metsästäjä ”omassa mielessään” ajatteli, ei se, mitä me täällä katsomossa haluamme heistä kuvitella. Ehkä metsästäjä ajatteli, että ”kaunis ja upea eläin, ja se päätyy nyt hienosti metsästysmuistoksi”.
> Ehkä he luulevat olevansa Punahilkkaa ja sen isoäitiä vapauttamassa.
Myös näin. Moni voi hyvinkin ajatella suojelevansa koiria ja lapsia (vaikka tilastot eivät tuota lapsen osuutta tässä hirveästi tukisikaan).
Sekin on mahdoliista, että joku kokee jotain alkukantaista synkkää vihaa, ajatellen ”susi on ihmisen perivihollienen, kavalista pedoista pahin, ja ne pitää kaikki ampua”. Mutta koska meillä ei ole mitään todisteita siihen suuntaan, että näin olisi, ei pidä myöskään väittää, että tuo olisi jokin keskeinen syy. Keskustelu ajautuu nopeasti loanheitoksi molemmin puolin, jos vastapuoleen liimataan ilmeisen liioiteltuja negatiivisia ilmauksia.
Tai ehkä ”todiste” vihasta on se oletus, että jos lakia rikotaan, takana pitää olla jotain pahuutta. Emme voi kuitenkaan olettaa, että tuo pahuus on susivihaa. Se voisi yhtä hyvin olla vaikkapa kapinaa viranomaisia kohtaan, tai suuttumusta menetettyjen koirien vuoksi, tai jopa vastaveto susien suojelijoille. Tai ehkä kyse on metsästäjän mielessä vain rationaalisesta toiminnasta koirien suojelemiseksi ja riistan suojelemiseksi.
Voisi ajatella myös niin, että metsästykseen voitaisin kaupungeissa nykyään suhtautua niin, että tappamiseen liittyy aina vihaa. Ehkä ajatellaan, että tämä viha sitten hupentuu juuri susijahdissa. Perinteinen metsästäjä ei kuitenkaan välttämättä tunnista tuota vihaelementtiä itsessään, sillä usein metsästys on hänelle hyvinkin rakas ja rentouttava harrastus, ja hyvin perinteinen elämisen tapa. Metsästäjä ei välttämättä vihaa saalistaan sen enempää kuin vegaani vihaa porkkanoitaan. Sen verran olen metsästäjiä tuntenut, että voin sanoa, että monet heistä rakastavat luontoa ja kaikkia sen eläimiä suuresti. Osalla jotkin muut arvot ovat painottuneempia, kuten vaikkapa harrastuksen urheilullisuus ja saavutukset. Mutta vihaa en ole yleisenä motiivina havainnut, vaikkakin voin kuvitella, että kaikkien ”haittaeläinten” metsästyksessä senkin suuntaisia tunteita saattaisi päässä liikkua. Vähän samaan tapaan kuin vegaani voi vihata joitain kasvimaansa rikkaruoholajeja. Suuressa susijahdissa voi esiintyä myös jonkinlaista lynkkausmielialaa, vähän samaan tapaan kuin vegaanien rikkaruohotalkoissa. Älkäämme kuitenkaan olettako, etä viha olisi tässä kaikessa jonkinlainen keskeinen käyttövoima, vaikka sudet ja rikkaruohot usein koetaankin haitallisiksi. Kohde ei välttämättä tunnista vihakomponenttia itsessään, ja omalla puolella tuollainen kieli voi toimia vain vihaa lietsovana puheena (ja vastavihaa vastapuolella).
Ilmoita asiaton viesti
On syytä pitää kuitenkin erillään salametsästys ja laillinen metsästys. Jos ruvetaan kovin ymmärtämään salametsästäjien tunteita, ollaan pian kaltevalla pinnalla. Seuraavaksi ymmärretään sitten Turun puukottajaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuplamuovista hirvenvasoille ”luotiliivi” ((jokaiseen kuplaan nitropilleri) ja samanlainen kaulaliina suojaamaan elintärkeitä elimiä. Tämä ”lastensuojelullinen toimenpide” tasa-arvoistaa toisen hienon eläimen eli hirven mahdollisuuksia saavuttaa aikuisuus. Kyllä se susi oppii evoluution kautta välttämään näitä pienokaisia ja keskittymään aikuisiin, joilla on puolustuskeinoja toista vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmahan on se että susia on liian vähän ja hirviä liikaa. Vaikka kaipa tuo ehdotus on kieli poskessa tehty.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan ekana täytyy kommentoida muutamaa kommenttia. Ensinnäkään suden uhanalaisuusluokitus ei ole uhanalainen, vaan elinvoimainen. Pelkästään Suomen susikanta ei määrittele suden uhanalaisuutta. Toisekseen kollektiivirangaistukset ei oikein sovi nyky-yhteiskuntaan, ei edes metsästäjiin. Rangaista pitää vain niitä, jotka syyllistyvät salakaatoihin. Tosin yksilön tötöilystä kärsivät välillisesti myös muut metsästäjät joka tapauksessa.
Itse harrastan metsästystä ja vielä metsästyskoiria. Siitä huolimatta en hyväksy suden salakaatoja. Kaikkea metsästystä ohjaa ajatus kestävyysperiaatteesta, eli metsästetään vain sen verran, kun kanta sen kestää. Kannan määrittelee alan tutkijat. Vaikka kuinka oma kokemus puhuisi toista, niin on todennäköistä, että tutkijoiden näkemys susikannasta vastaa paremmin todellisuutta. Susi kuuluu Suomen luontoon, eikä sen salakaatimen ole hyväksyttävää. Toisaalta taas en halua suden kanaan tästä paljoa kasvavan, koska joka tapauksessa suden menestyminen Suomessa riippuu paikallisten ihmisten hyväksynnästä. Jos heitä ei kuunnella, niin susia salakaadetaan jatkosakin, vaikka Punavuoressa ja Kalliossa kuinka oltaisiin toista mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
”suden uhanalaisuusluokitus ei ole uhanalainen, vaan elinvoimainen.”
Vähän samankaltaista logiikkaa kuin jos sanottaisiin, että kyllä parikymmentätuhatta Intian norsua voidaan metsästää sukupuuttoon, koska norsuja on Afrikassa vielä toista sataatuhatta.
Ilmoita asiaton viesti
No eihän ole. Jos se Intian norsu nyt metsästetään sukupuuttoon, niin silloinhan se on uhanalainen. Suden uhanalaisluokitus on elinvoimainen, eli se ei ole häviämässä kartalta.
Ilmoita asiaton viesti
On totta, että susien kohdalla ei ole yhtä selvää luokitusta ”roduista”, mutta kyllä Etelä-Euroopan sudet, Pohjois-Euroopan sudet, Afrikan sudet tai Kanadan sudet poikkeavat toisistaan. Ja mitä lohtua suomalaisille olisi siitä, että niitä susia on vielä jossain maailman äärissä kun ne meiltä olisi tapettu pois? Jos joku tappaa koirasi, niin et osaa siitä iloita, että onhan niitä koiria vielä muilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Susien määrä on heilahdellut Suomessa reilusta sadasta 300 yksilöön 20 viime vuoden aikana. Salametsästyksen on epäilty selittävän erittäin uhanalaisen lajin rajua kannanvaihtelua. Laiton pyynti on piilorikollisuutta, virallisista tilastoissa näkyy vain jäävuoren huippu. (…) Suutarisen väitöstutkimus paljastaa ensi kertaa salamestästyksen laajuuden: lähes puolet seurantalähettimellä varustetuista pantasusista on tapettu salaa.” (Petri Pöntinen, ”Salaa tapetut pantasudet”, Suomen Kuvalehti 37/2017)
Ilmoita asiaton viesti
Jos intiannnorsu metsästetään sukupuuttoon, se ei enää ole uhanalainen vaan sukupuuttoon kuollut. Suden uhanalaisuusluokitus on erittäin uhanalainen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole. Globaalisti canis lubus on elinvoimainen. Mutta se ei poista sitä, etteikö salakaatoja pitäisi pyrkiä estämään tai etteikö ne olisi tuomittavia.
Ilmoita asiaton viesti
Canis lupus on laji, jolla on samanlainen oikeus elää täällä kuin Homo sapiensilla, joka on hiukan runsaslukuisempi ja huomattavasti vahingollisempi ympäristölleen.
Ilmoita asiaton viesti