Ilmastonmuutos näkyy jo Itämeressä
Ilmastoalarmisteista puhumisen aika on ohi. Hälytyskellojen soittelun aika oli ja meni. Ilmastonmuutokseen on myöhäistä herätä, sillä se on jo menossa. Sen vaikutukset näkyvät Itämeren lajistossa ja ekosysteemissä. Luonnostaan vähälajisen ja kylmän Itämeren vesi on jo lämmennyt, ja lämpenee yhä.
"Asiat, joiden ennusteissa sanotaan tapahtuvan 30-50 vuoden kuluttua, ovat jo tosiasioita. Meillä ei ole enää talvisin jäitä kuten ennen. Samalla pintavesi muuttuu makeammaksi. Eliöiden elinympäristö muuttuu", toteaa Åbo Akademin meribiologian professori Erik Bonsdorff Turun Sanomien haastattelussa 2.4.2017.
Olemme hyödyntäneet Itämerta vuosikymmeniä, ja nyt elämme maksun aikoja. Vielä 1960-luvulla Itämeri oli kirkas, nyt sitä hallitsevat sinilevälautat ja rihmaleväkasvustot.
"Tiedämme, että luonnon palautumiskyky on suuri. Se vain vie aikaa. Jos systeemin stressi on kestänyt kymmeniä vuosia, paraneminen tulee kestämään saman ajan", Bonsdorff toteaa.
Merta ei tulisi kuormittaa enempää. Suomessa tulisi vähentää maatalouden ympäristöpäästöjä.
"Varsinais-Suomessa on paljon sikaloita ja viljelysmaata. Ongelma on, että niistä valuu paljon ravinteita mereen", Bonsdorff sanoo.
Ympäristöasiat ovat jääneet vähäisempien asioiden varjoon politiikassa. Poliitikkojen pitäisi kuunnella enemmän tutkijoita. Vapaalta tieteeltä voi saada tuloksia, joita ei halua kuulla. Ne ovat tärkeitä silti - tai juuri siksi.
Yksittäisen ihmisen valinnoillakin on merkitystä. On tärkeää olla tietoinen siitä, ettei luontoa tule kuluttaa ja kuormittaa liikaa. Jokaisen ihmisen pienetkin teot kertautuvat, sillä saaristossa liikkuu satoja tuhansia ihmisiä vuosittain. Välinpitämättömyyteen ei siis ole varaa. Jokainen voi vaikuttaa myös äänestämällä sellaista ehdokasta, joka pitää Itämeren asioita tärkeinä. Sellaisia ihmisiä on kaikissa puoluesissa. Tässä teille olisi yksi sellainen: ehdokas numero 154 Turussa. Kyllä, se olen minä.
Pidetään huolta Itämerestä. Vähennetään vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta ja kunnostetaan vaelluskalojen elinympäristöjä. Läjitetään ruoppausjätteet jatkossa maalle eikä vesistöihin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)
Asiat menevät iloisesti sekaisin. "Sikaloiden ja viljelysmaiden", toisin sanoen ravinnevalumien, rehevöittävä vaikutus kyllä tapahtuu täysin riippumatta ilmastonmuutoksesta.
Olisiko sinulla antaa jotain tilastoja, paljonko Itämeren vesi on lämmennyt viimeiset vuosikymmenet?
"Viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana jäätalvi on Itämeren eri osissa lyhentynyt 14–44 päivällä."
Lainaus Ilmatieteen laitoksen kirjasta Muutamme ilmastoa.
Sademäärien kasvaminen ja roudattoman ajan lyheneminen lisäävät ravinteiden valumista Itämereen.
Veden lämpeneminen jo yksistään riittää lisäämään rehevöitymistä.
Joten kyllä näillä asioilla on yhteys.
Kysymykseni oli että paljonko Itämeren vesi on lämmennyt?
Tiedän ainakin alueita, joissa pistekuormitus on rehevöittänyt vedet. Tällainen on mm. Uudenkaupungin edusta, jossa paikallinen lannoitetehdas maksoi vedenomistajille ja mökkiläisille korvauksia muistaakseni -70 -luvulla valumistaan. Aikaisemmin kalankasvatusaltaat saattoivat rehevöittää lähiseutujen vedet. Selkämerellä vesi on ihan mututuntumalla kirkkaampaa kuin aikoihin, ja rakkolevät ovat palanneet syvemmällekin rannoille joissa niitä ei 20 vuotta sitten ollut. 80-luvun alussa oli turskaa mielin määrin, mikä johtui silloisesta suolapulssista.
Kaikkea ei voi panna ilmastonmuutoksen piikkiin.
Kenties olisit voinut tämän itsekin googlata...?
"sea surface temperature rise during the satellite era (since 1979) has been between 0.21 °C per decade in the North Atlantic and 0.40 °C per decade in the Baltic Sea"
http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/...
"Kaikkea ei voi panna ilmastonmuutoksen piikkiin."
Pitää paikkansa.
Kiitos tiedosta, olisin tietenkin mutta mielestäni väitteen esittäjällä on se todistustaakka. Tuon mukaan Itämeren lämpötila oli korkeimmillaan vuonna 2004, ja on sen jälkeen laskenut, eikö niin?
Jotenkin tuo käppyrä ei noudata ilmastomalleja tai co2-pitoisuuksia, kylmää oli mm. vuonna 1985 ja sen ympärillä.
Minä näen siinä noin asteen nousun sadassa vuodessa + kohinaa.
1985 oli kyllä hyvin kylmää talviSÄÄTÄ.
Tottakai. Kylmä sää on aina normaalia säätilanvaihtelua kun taas lämmin sää on osoitus ilmastonmuutoksesta.
Merten lämpötiloista ei paljoa voida sanoa, vasta 2000 -luvulla on kertynyt dataa syvemmistä kerroksista. Ennen 2000 ei voida paljoa muuta tietää kuin merten pintalämpötila.
No sanotaan sitten että 2004 sää oli lämmintä. Se ei edelleenkään muuta havaintoa: noin aste sadassa vuodessa.
Ja noin 0,3 astetta 80 vuodessa.
Sitten pitäisi vain selvittää, johtuuko Itämeren rehevöityminen tosiaan tästä lämpenemisestä vai ravinteiden voimakkaasta lisääntymisestä maatalouden ja yhteiskuntatuotosten vuoksi.
Mä en ymmärrä mihin pyrit tällä kirsikanpoiminnallasi. Kenties netti näyttää graafit Kemiönsaarella eri lailla kuin Espoossa.
Mutta jos
A=vesi lämpenee
B=ravinteiden määrä lisääntyy
niin sekä A että B aiheuttavat rehevöitymistä. Nyt meillä on A+B.
Kirsikanpoimintaa on valita itselleen sopiva ajanjakso, sinä aloitit.
Vesi ei taatusti rehevöidy lämmetessään, ellei siinä ole ravinteita. Ja se taatusti rehevöityy ravinnemäärien kasvaessa.
Mertamme pitää suojella ja sen tilaa parantaa, tottakai. Jos rehevöitymisen syyksi väitetään ilmastonmuutos niin sitten tehdään vääriä asioita, koska meidän pitäisi vähentää ravinnekuormaa.
Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi sinun pitää vaikuttaa kiinalaisiin, intialaisiin ja jenkkeihin. Itämeren suojeluun sinun pitää vaikuttaa mm. suomalaisiin, ja ehdokkaan tapauksessa Saaristomeren yhteisöihin.
"rehevöitymistä lisää meriveden lämpötilan nousu, joka kiihdyttää merenpohjan eloperäisen aineksen hajoamista"
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutuk...
ps. jos olisin kirsikoita poimimassa olisin sanonut 1,4 astetta 20 vuodessa
"Laivoihin sopivia rikkipesureita voi olla periaatteeltaan kahdentyyppisiä: merivesipesuri ja makeavesipesuri. Molemmissa tapauksissa pakokaasusta erotettu rikki ohjataan mereen.
Merivesipesurin toimintaperiaate on ohjata pakokaasu meriveden läpi, jolloin merivesi absorboi rikkiyhdisteet (ja muitakin epäpuhtauksia kuten hiukkasia ja raskasmetalleja).
Meriveden pesutehokkuus perustuu sen alkaliniteettiin ja siksi vähäsuolaisissa vesissä, kuten Itämerellä, pitää merivettä käyttää huomattavasti enemmän verrattuna valtameriolosuhteisiin.
Pakokaasusta pesty rikki ohjataan pesuveden mukana mereen."
Vahinko on kaksinkertainen, ensin pitää hankkia kalliit pesurilaitteet, osa varustamoista siirsi/myi laivat vieraan lipun alle, tämän takia, verot menevät nyt muualle. Toiseksi rikin määrää ei meressä ole saatu vähenemään, ehkä se lisääntyi?
Joka tapauksessa aikaisemminkin osa rikistä päätyi sateiden mukana mereen.
Ongelma kai oli siinä, että sateet saattoivat tuoda rikkiä myöskin kaupunkeihin ja siten rapauttaa rakennuksia. Hengitysilmassa siitä on haittaa.
Sensijaan, että rikki päätyisi metsiin ja pelloille, missä siitä on hyötyä, rikki on yksi kasvutekijöistä, päätyy se nyt merta happamoittamaan.
Onko sellainen sanonta, että ojasta allikkoon. Miten se sopii tähän.
No tämä nykyinen ratkaisu on kai jäänyt puolitiehen ja se on vahingollinen. Miten itse näet asian.
Asetus oli Suomelle vahingollinen, eikä tuota sitä hyötyä mitä pesureiden markkinoijat lobbasi.
http://www.atmosmare.fi/atmosmare/ajankohtaista/ma...
Ongelma on vaelluskalojen kannalta myls se, että vihreät kannattaa vesivoimaa kumminkin siellä takin sisävuoressa.
Kokoomus on Helenin mukaan taas ilmastoystävällisin puolue Helsingissä.
"Vihreissä ja vasemmistossa haluttaisiin luoda Helsinkiin myös omia tukimekanismeja päästöttömälle energiatuotannolle."
Olen mykistynyt.
Puhua saa mitä tykkää, se sitten mikä on todellisuus on ero asia.
Vaelluskalat ei kunnostuksista välitä jos vaellus ei ole turvattu. Kalan pitää päästä ylös ja alas ja sille pitää löytyä kutupaikka joesta. Tämä ei kalaportaalla onnistu.
Toisekseen näyttää Vihreät kannattavan hiljaisuudessa paljon vesivoimaa.
Ja koska oikein muuta keinoa ei ole keksitty kuin kalaportaat, niin silloin tuhotaan vaelluskalakantoja.
Ainoa keino parantaa vaelluskalakantoja olisi tehdä vesivoima tarpeettomaksi. Tällöin turhanpäiväisiä patoja voitaisiin purkaa. Mutta koska ajatte uusiutuvia niin voimakkaasti, vesivoiman tarve kasvaa säätövoimana. Eli taas huononnatte vaelluskalakantoja.
Nyt tuota ajattelutapaa pitäisi Helsingissä vielä erikseenkin tukea.
Ympäristön pahimmat viholliset.
Tänään tuli Suomeen helsingin vihreiden tilaama Suomen suurin pellettikattila Salmisaareen. Ei voi kuin ihmetellä.
Jaahans sensuuri iskee jos kommenttia suositellaan liikaa. No ei oikeastaan ihmetytä pätkääkään, kun ei pysty asiasta keskustelemaan niin kiusalliset tosiasiat pitää poistaa.
Kommentoi 36 kommenttia