Nojatuolifilosofin narinaa Sattumasta, välttämättömyydestä ja politiikasta

Miten sudesta tulee "häirikkö" ja tappamisesta "kannanhoitoa"?

Susien niin sanotussa "kannanhoidollisessa metsästyksessä" ei onnistuttu noudattamaan maa- ja metsätalousministeriön ohjeita. Ministeriön ohjeiden mukaan laumanjohtajien kaatamista tuli välttää, koska niiden poistaminen vaikuttaa laumaan ennalta arvaamattomalla tavalla. Viime talvena kaadettiin "kannanhoidollisesti" 43 sutta, ja näistä 20 oli laumojensa johtajia. Johtajien kuolema hajottaa helposti laumat, ja yksinäisiä, vaeltelevia susia – juuri niitä ”häirikkösusia”, joita ihmiset pelästyvät – on seurauksena aiempaa enemmän. Ei tullut siis kokeilusta kannanhoitoa, tuli vain sutta ja sekundaa.

Ministeriökin myöntää nyt "kannanhoidon" ongelmat. Tulevan talven tappolistaa saadaan kuitenkin vielä jännittää. Vielä ministeriöllä ei ole kanttia myöntää, että koko uhanalaisen lajin "kannanhoidollinen metsästys" oli kokeiluna petojen sukua: susi jo syntyessään.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 vaikutti olennaisesti suden yhteiskunnalliseen asemaan. EU:n luontodirektiivi määritti eläimen tiukkaa suojelua vaativaksi lajiksi. Suojelu tiukentui ja metsästystä alettiin rajoittaa voimakkaasti poronhoitoalueen eteläpuolella. Maa- ja metsätalousministeriö muodosti erilaisia työryhmiä pohtimaan muun muassa suurpetokantojen hoitoa ja petovahinkojen korvausjärjestelmän kehittämistä. Susien läsnäolo ja toiminta vaikuttivat näin yhteiskunnallisiin käytänteisiin. 

1900-luvun lopulla valtio maksoi edelleen korvauksia susien aiheuttamista vahingoista, mutta tiukentunut suojelu vaikeutti haitalliseksi nimettyjen susiyksilöiden tappamista. Tämä johti osaltaan suden yhteiskunnallisen aseman epäselvyyteen. Suden näkyvyys yhteiskunnassa kasvoi susikysymyksen tullessa poliittisemmaksi. Susi nousee nykyään yhä useammin yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. 

Metsästyksen vastustajat ja kiivaat luonnonsuojelijat mieltävät luonnon yhteiskunnan jatkeeksi ja ajattelevat, että luonnossa pätevät samat oikeudet ja velvollisuudet kuin ihmisyhteisöissä. Luonto käsitetään yhteiskunnan jatkeeksi myös silloin, kun haittoja aiheuttaneiden susien tappaminen sallitaan tiukentuneesta suojelusta huolimatta. Luontoon kohdistuva lainsäädäntökin liittää luonnon kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Yhteiskunta myös ulotti inhimillisen oikeuskäytännön susiin poistamalla väärin käyttäytyneet, ihmistä vastaan rikkoneet ”häirikkösudet”. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Hirviä metsästetään kannanhoidollisesti miksi susia ei voi metsästää poistamalla häiriköt ?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Parasta olisi jos hirvikannasta huolehtisivat sudet. Ne kun osaavat tuon alfayksilöitten rauhaan jättämisen ihmistä paremmin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä ne puree suureltakin uroshirvel takajalkojen jänteet poikki ja pitävät elävänä ruokavarastonaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #3

Ei se niin nuukaa. Hirviä kyllä Suomessa riittää, susia ei ole juurikaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #4

Hirveä parku, kun joitakin eksyy pääkaupunkiseudulle kaneja syömään, kumpihan lienee uhanalaisempi Euroopassa Susi, vai metsäpeura ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

Metsäpeuroja salametsästetään myös, ainakin Venäjän Karjalassa. Parempi jättää luonnon ekosysteemin muodostuminen eläinkunnan oman mittelön tulokseksi kuin ihmisen lähteä sitä ohjailemaan.

Ei se parku kovin hirveä ole satunnaisten susien ilmestyessä lähemmäksi kaupunkeja, mutta pääkaupunkiseudun alueella sellainen uutinen toki omaa paljon uutisarvoa ja siksi sellaisesta uutisoidaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #6

Kuikka, kommentistasi jää vaikutelma, että meilläkin salametsästettäissiin.

Onneksi metsäpeurakanta on vakiintunut jo Pyhännällekin, mutta niin ovat sudetkin, Pulkkilassa söivät kaksi lammasta.
Nuuksion luonnonpuistohan on lähellä Helsinkiä susille laitumeksi,näin Kirkkonummella kuukkelinkin joten monimuotoisuutta riittää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

Suomen lammaskanta kestää paremmin kahden lampaan verotuksen kuin susikanta kahden suden verotuksen.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #8

Kuikka, puhuinko lammaskannan vaarentumisesta ?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #7

Sellaisen vaikutelman saa myös FT Tiina Raevaaran blogista "Ohhoh, ministeriö myöntää sudenmetsästyksen ongelmat" (Suomen Kuvalehti 31.10.2016):

"Suomessa on siis metsästetty susia kahden viime talven aikana 'kannanhoidon' nimissä – perustelu tuntuu tietenkin järjettömältä, kun kyseessä on Suomessa uhanalainen laji, jonka kanta oli (MMM:n oman tiedotteenkin mukaan) vuosina 2006-2010 viidentoista prosentin vuosittaisessa laskussa, jonka yksilömäärä Suomessa on korkeintaan 250 yksilöä ja jonka yleisimmäksi kuolinsyyksi on arvioitu salametsästys."

http://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/ohhoh...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #9

Kaikki siis perustuu arvioon kannanmäärästäkin lähtien, Venältä tulee lisää kantaamme täydentämään, tämäkin perustuu minun arviooni.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset